Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
ELÄKEINDEKSIN JÄRKEVÄ KORJAAMINEN ON MAHDOLLISTA
Eläkeindeksin järkevä korjaaminen on mahdollista
Eduskuntavaalien alla on noussut väittelyjen ja keskustelun kohteeksi eläkeindeksin korjaustarve ja se, onko korjaus taloudellisesti mahdollinen.
Voimme tilastojen perusteella todeta ns. taitetun indeksin vaikutukset 15 vuoden tilastoseurannan ja eläkkeensaajien kokemusten perusteella. Nämä 15 vuotta vanhuuseläkkeellä olleet ihmiset ovat kärsineet suuren suhteellisen toimeentulon menetyksen.
Erityisesti keskimääräistä pienempää työeläkettä jo alkueläkkeenä saaneiden henkilöiden omaeläkkeen antama eläketurvan riittämättömyys on johtanut suuriin taloudellisiin ongelmiin ja suorastaan köyhyyteen. Prosentuaalisesti nykyisellä taitetulla indeksillä laskettava indeksitarkistus ei pysty turvaamaan kohtuullisesti keskimääräistä ja sitä pienempää työeläkettä saavien toimeentuloa pitkäaikaisesti.
Esimerkiksi 2010 aikana saatu kuukausieläke 969,26 euroa/kk nousi 1.1.2011 bruttokorotuksena 13,11 euroa/kk. Tämä on esimerkki todellisesta tapauksesta. Tämän henkilön köyhtyminen vauhdittui heti vuoden alkaessa monien eri elinkustannusten, erityisesti asumiskustannusten noustessa rajusti. Hänen köyhtyminen tulee jatkumaan koko vuoden 2011 ajan.
Mielestäni nyt tulisi indeksitarkistusjärjestelmää muuttaa seuraavasti:
1 Ansiotason muutoksen seuranta tulee indeksijärjestelmässä muuttaa 30 prosentiksi ja hintojen muutoksen paino 70 prosentiksi.
2 Edellä 1. kohdassa muutetulla tavalla toteutetun indeksitarkistuksen jälkeen todetaan lakisääteisiä työeläkkeitä omaeläkkeenä saavien henkilöiden keskimääräisen eläkkeen suuruus ja siihen laskennassa tullut indeksikorotuksen euromäärä.
3 Keskimääräistä pienempiä omaeläkkeitä korotetaan vähintään samalla euromäärällä, jolla keskisuuri omaeläke laskennan perusteella nousee.
4 Indeksitarkistuksessa palataan kaksi kertaa vuodessa (kuten
1977-1984) toteutettaviin tarkistuksiin. Kalenterivuoden
ensimmäinen tarkistus toteutetaan tammikuun 1. päivänä ja
kalenterivuoden toinen tarkistus toteutetaan heinäkuun 1.
päivänä.
Viime aikoina on esitetty myös mitä kummallisimpia kustannuslaskelmia eläkeindeksin korjaamisen vaikutuksista.
Julkisuuteen on heitetty mielikuvituksellisia lukuja korjauksesta aiheutuvista maksukorotuksia lähivuosikymmenille. Laskelmia esittävät eri tahot ja poliitikot ovat antaneet näitä vääriä tietoja joko tahallaan tai ymmärtämättömyyttään. Katainen poltti asiassa hihansa nähtävästi ymmärtämättömyyttään ja Sinnemäki säesti kiihtynyttä Kataista yhtä ymmärtämättömänä. Siinä Tuppurainen kiihdytti Tappuraista. Kumpikaan ei tiennyt sitä, että TYEL:n 99 §:ssä on säädetty seuraavasti:
"Indeksiä määrättäessä palkkatason muutoksesta voidaan vähentää kalenterivuoden ensimmäisessä indeksitarkistuksessa määrä, joka vastaa työntekijän työeläkemaksun muutosta edeltävän kalenterivuoden alussa."
Jos siis mistä tahansa syystä, esim. eläkemenon kasvun, palkkasumman pienenemisen, eläke varojen sijoitustoiminnan epäonnistumisen tms. johdosta eläkemaksua pitää nostaa, leikataan seuraavan vuoden indeksiä laskettaessa palkkatasosta työntekijän työeläkemaksun muutosta vastaava määrä.
Eläkeläiset tulevat siis myös maksukorotusta seuraavan vuoden alusta ja koko loppuelämänsä "maksamaan" tätä työntekijän eläkemaksukorotusta. Eläkkeet ja eläkemeno pienenee siis eläkemaksun nousun johdosta siitä mitä ne muutoin ilman maksukorotusta tulisivat olemaan.
Tätä esitetyissä laskelmissa ei ole otettu huomioon. Myös Katainen ja Sinnemäki Sanoma-talon väittelyssä tuntuivat olevan tästä pykälästä tietämättömiä kiihtyessään ja lausuessaan epäasiallisuuksia.
Työeläkkeiden indeksitarkistuksen korjaaminen yllä esittämälläni nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla on vaikutuksiltaan lähes mitään sanomaton marginaalinen eurosumma pitkälläkin aikavälillä verrattuna siihen, miten lakisääteisen eläkejärjestelmämme yli 130 Miljardin euron suuruisia rahastoja sijoitetaan. Näiden sijoitusten arvonmuutokset voivat yhdessä päivässä olla moninkertaisesti suuremmat kuin oikeudenmukaisen indeksikorjauksen vuosivaikutus. Olennaista onkin se, miten rahastoja hoidetaan laissa säädetyllä turvaavalla ja tuloa tuottavalla tavalla ja miten sijoitustuotot käytetään. Tämän pitäisi kiinnostaa kaikkia poliitikkoja.
Onko sitten edellä ehdottamassani indeksitarkistuksessa toteutettava keskimääräistä pienempien eläkkeiden euromääräinen tarkistus työeläkejärjestelmän periaatteiden vastainen? Ei ole, sillä työeläkkeiden indeksitarkistuksissa luovuttiin jo 1977 puhtaasta palkkakehitysseurannasta ja myöhemmin 1995 ja 2005 lähes kokonaan. Tällainen yllä esittämäni uusi oikeudenmukainen eläkeläisköyhyyttä vähentävä pienten työeläkkeiden europainotteinen tasotarkistusmenettely ei loukkaa työeläkkeiden perusteita. Enemmän sitä loukkasi ansiotasoseurannan vaikutuksen pudottaminen vain 20 %:n painotukseen indeksitarkistuksessa.
| ||