Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Vanhusten palvelulain säädöksissä huomioitava seuraavaa
Vanhusten palvelulain säätämisessä on huomioitava seuraavat seikat
Keräämäni tiedot ja tekemäni arvio osoittavat, että Suomessa on viime vuodet eläkeläistä kohden käytetty vuosittain erittäin selvästi alentunut deflatoitu euromäärä yhteiskunnan rahaa vanhushuoltoon. Tästä on seurannut erityisesti se, että maamme vanhusväestössä on nopeasti kasvanut oikeasisältöisen hoivan puute. Vanhusten auttaminen heidän toimintakyvyn rajoittuminen ja terveydentila huomioiden on riittämätöntä. Hoivan sisältö on yleisesti alimitoitettua yksilön tarpeeseen nähden.
Jokaisessa kunnassa päättäjien tulisi tietää reaaliaikaisesti mielestäni seuraavat alempana mainitut tiedot. Käytännössä tilanne näyttää ainakin suurissa ja keskisuurissa kunnissa karanneen päättäjien ja virkamiesten käsistä. Tästä kärsii vanhusväestö, heidän omaiset sikäli kuin niitä on sekä käytännön hoito- ja hoivatyössä työskentelevä henkilöstö.
Alla olevilla tiedoilla on olennainen merkitys palvelujen järjestämisen, järjestämisvastuun, palvelujen mitoituksen, investointitarpeiden sekä hoidon- tai hoivan laadun valvontavastuun ja mahdollisten sanktioiden kohdentumisen ja niiden suuruuden kannalta.
1. Kuinka paljon kunnassa on eläkeläisväestöä ja kuinka paljon heistä on 70 – 110 vuoden ikäisiä ja miten he jakautuvat viiden vuoden ikäkohorteittain?
2. Kuinka moni heistä on hoivatoimenpiteiden piirissä, eli kuinka moni
- asuu kotona hoivan tarpeessa hoivaa jonottaen saamatta sitä
- asuu kotona, mutta tarvitsee ja saa sinne apua ja hoitoa
säännöllisesti ja pitkäaikaisesti
- asuu kotona, mutta tarvitsee omaishoitajan
- asuu kotona, mutta joutuu käymään avohoitoa tai –hoivaa
saamassa säännöllisesti ja jatkuvasti
- asuu muussa kuin kunnan yksin omistamassa palveluasunnossa
kotikunnassaan
- asuu muussa kuin kotikunnan yksin omistamassa
hoivapalvelupaikassa kotikunnassa
- asuu omasta tahdostaan kotikuntansa ulkopuolella olevassa
hoivapalvelupaikassa
- asuu hoivapalvelupaikkaan kotikuntansa toimesta sijoitettuna
muun kunnan alueella
- asuu kotikuntansa yksin omistamassa palveluasunnossa
kotikunnassaan
- asuu kotikuntansa itse omistamassa hoito- tai hoivapaikassa
kotikunnassaan
- on sijoitettuna muistisairauden johdosta erityishoitoon tai –
hoivaan
- on pitkäaikaispotilaana sairaalassa osastohoidossa
- on vanhuspsykiatrisessa hoidossa
- on saattohoidossa kotikunnassaan
- on saattohoidossa kotikuntansa ulkopuolella
3. Mitä eri 2. kohdassa mainitut absoluuttiset henkilömäärät ovat suhteellisesti 70 - 110 vuotiaista kuntalaisista viiden vuoden ikäkohorteittain tarkasteltuna?
4. Mikä väestöennuste tietojen (Ikääntyminen, kuolleisuus, muuttoliike) mukaan on tulevina vuosina kuntalaisten 70 - 110 vuoden ikäisten henkilöiden määrä viiden vuoden tilastokohorteittain arvioiden?
5. Mikä on erilaisten palveluasuntopaikkojen ja hoito- ja hoivapaikkojen absoluuttisen määrän tarve kohdan 4. tietojen perusteella tulevina vuosina, kun arvioidaan tarpeen hoitoon ja hoivaan olevan vanhusväestöllä kunnassa saman joka nyt ilmenee?
6. Mikä on määrärahan lisäämistarve vanhuspalveluissa tämän vuoden toteutuvaan menoon nähden tulevina vuosina määrältään nykyisen henkilöstön ansiokehityksen, eläkemaksun nousun, sotumaksujen nousun ja muiden henkilöstöpoliittisten menojen nousun johdosta?
7. Mikä on määrärahan lisäämistarve vanhuspalveluissa tulevina vuosina yleisen hintakehityksen seurauksena (energia, tarvikkeet, vuokrat, kuljetuskustannukset, ostopalvelut, lääkkeet ym. )?
8. Mikä on vanhuspalveluissa määrärahan tarve tulevina vuosina hoito- ja hoivatarpeen väestössä muuttuessa edellä mainittujen selvitettyjen tietojen perusteella ja siitä aiheutuvien
- henkilöstön määrän muutoksen johdosta
- kunnan omien hoito- ja hoivapaikkojen määrän muutoksen
johdosta
- ostopalvelujen tarpeen muuttumisen johdosta
- mahdollisten korjaus- ja uusinvestointien johdosta
Kaikki edellä mainittu reaaliaikainen tieto pitää olla kunnan virkamiehillä ja päättäjillä käytettävissä. Lainsäädännöllä on kunnat velvoitettava näiden tietojen ajan tasalla pitämiseen. Vain oikeiden ajan tasalla olevien tarkistettujen tietojen perusteella pystytään kunnassa tekemään päätöksiä ja toteuttamaan ihmisarvoa ja väestön yhdenvertaisuutta kunnioittaen myös heikoimpien ja hauraimpien tarvitsemia hoitoja ja hoivaa riippumatta ihmisen omasta maksukyvystä.
Toimintakyvyn ja terveyden hiipumisen havaitseminen oikea-aikaisesti ja sen perusteella oikein toteutetun hoidon, hoivan sekä avun järjestäminen tarvitsevalle edellyttää myös kuntien terveyden- ja sosiaalihuollon toiminnassa uusia toimenpiteitä. Lakisääteisesti tulisi järjestää pitkäaikaissairaille, vammaisille ja 70 vuoden iän ylittäneille henkilöille omahoitajajärjestelmä. Omahoitajan vastuuväestön mitoitus tulisi rajoittaa siten, että myös käytännössä on mahdollista erityisvastuuväestön henkilöiden tilan seuranta ja palvelu. Vanhusväestöä koskien tämä tulisi säätää nyt valmisteltavassa laissa.
Kunnissa tietojen hataruuden ja lainsäädännön täsmällisten sitovien normien ja sanktioiden uhalla noudatettavien erityisvelvoitteiden puuttumisen johdosta syyllistytään vanhusten ihmisarvon vakaviin loukkauksiin päivittäin.
Kuntien talousarvioissa ei varata riittävästi määrärahoja vanhusten hoivapalveluihin, koska lainsäädännöllä ei ole säädetty hoivatarpeessa oleville erityistä oikeutta heidän tarvitsemaansa hoivaan eikä kunnalle sanktion uhalla erityistä velvollisuutta tarvittavan ja laadultaan sitovasti määrätyn hoivan järjestämiseen sitä
tarvitsevalle ihmiselle.
Erityisen hoivaoikeuden ja kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden puuttumisen johdosta kuntataloudessa priorisoidaan hoivaa tarvitsevia ikäihmisiä palvelujen ulkopuolelle tai riittämättömän ja laadultaan ailahtelevan tai jopa kelvottoman hoivan piiriin.
Toivon, että lainsäädäntöä ikäihmisten hoito- ja hoivapalvelujen turvaamiseksi nyt laadittaessa otetaan huomioon muun ohella myös edellä sanottu ja sen perusteella tarpeelliset ja huomioon otettavat seikat säädösten sisällössä.
| ||