web stats
diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Sairaanhoitoon vaikuttavuutta ja lääkäripula pois

                                        
                                                                                   

Näin sairaanhoitoon tuottavuutta, vaikuttavuutta ja lääkäripula pois

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajan poistaminen akuuttien sairauksien hoidosta ratkaisisi suurelta osin esille nousseet ongelmat hoidon saannissa, sen vaikuttavuudessa, lääkäreiden rekrytoinnissa, kustannuskehityksessä jne.
Akuuttien sairauksien hoidon jakautuminen julkisessa terveydenhoidossa kahdelle eri organisaatiolle ei ole järkevää. Tämä jako viivyttää tarvittavan hoidon oikea-aikaista saatavuutta sekä aiheuttaa erittäin paljon päällekkäistä hoito- ja hallintohenkilöstötarvetta. Liian usein vaikeissakin sairaustapauksissa potilasta yritetään hoitaa useilla terveyskeskuskäynneillä, ennen kuin hänelle lopulta annetaan lähete sairaanhoitopiirin erikoislääkärin tutkittavaksi ja hoidettavaksi.
Tämän jälkeen hän hoidon kiireellisyydestä riippuen joutuu jonottamaan asianmukaiseen hoitoon pääsyä yleensä 1 – 6 kuukautta.
Näin tapahtuu nimenomaisesti tämän kahtiajaon ja sen aiheuttaman hallintorajan johdosta. Potilas joutuu toistuviin tutkimuksiin ja erilaisiin lääkityskokeiluihin perusterveydenhuollossa, vaikka hänen olisi pitänyt heti oireidensa johdosta päästä erikoislääkärin tutkittavaksi. Tämän usein tuloksettoman terveyskeskuksessa annetun hoitojakson aikana ja sairauden edellyttämään välttämättömään hoitoon jonottamisen aikana syntyy potilaalle sekä myös työelämässä olevan potilaan työnantajalle, kansaneläkelaitokselle, vakuutusjärjestelmille ja tietenkin myös kunnalle aivan turhia kustannuksia.  Liian myöhäinen oikea hoito aiheuttaa turhia menoja myös eläkejärjestelmille. Viivästynyt hoito pahentaa usein myös sairautta sekä lisää näin myös myöhässä annetun oikean hoidon kustannuksia ja hoidon jälkeistä kuntoutusaikaa kustannuksineen.
Halu päästä heti akuutin sairauden ilmetessä erikoislääkärin vastaanotolle - esimerkiksi lapsen sairastuessa lastenlääkärille - on synnyttänyt vakuutusmarkkinoille voimakkaasti kasvavan vakuutuskysynnän. Yksityisten vakuutusten ostajien käyttäytymiselle on puolestaan luonnollista se, että vähäistenkin ongelmien johdosta hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Halutaan hyödyntää kallis vakuutus. Tämä aiheuttaa turhia Kela- korvauksia ja vakuutusmaksukorotuksia. Niissä maissa, joissa sairaanhoito toimii vakuutusperusteisella rahoituksella, sairaanhoitomenot ovat kansantuloon nähden erittäin korkeita.
Erityisesti perusterveydenhuollon toimintakyky akuuttien sairauksien hoitamisessa on jo vakavasti heikentynyt. Terveyskeskukset pieninä sairaanhoitoyksikköinä eivät pärjää lääkäreiden rekrytoinnissa. Kunnilla niiden koosta riippumatta on ylivoimaisia vaikeuksia saada terveyskeskuksiin palkattua lääkäreitä ja tämän seurauksena kunnat ovat joutuneet turvautumaan erittäin kalliisiin lääkäripalvelujen ostoihin. Terveyskeskusten akuuttihoitokustannukset ovat tästä johtuen nousseet erittäin huolestuttavasti.
Jako erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon tulee poistaa akuuttisairaanhoitoa koskien. Parhaiten tämä on toteutettavissa muodostamalla kuntiin julkisen terveydenhuollon lääkärikeskuksia, joissa potilaita tutkitaan ja hoidetaan sekä yleislääkäri- että erikoislääkäripalveluin. Erikoislääkäripalvelut näihin lääkärikeskuksiin voisi tuottaa sairaanhoitopiiri ja yleislääkäripalvelut asianomainen kunta. Lähetekäytännöstä voitaisiin samalla luopua. Potilaat voisivat varata ajan tutkimuksiin samoin kuin nyt yksityislääkärin vastaanotolle.   
Kunnat toimisivat hoidon saatavuudesta vastuullisina järjestäjinä näissä lääkärikeskuksissa.
Kunnan niin halutessa, voisi sairaanhoitopiiri tuottaa tämän palvelun kokonaisuudessaan kunnalle avohoitoklinikka tyyppisenä palveluna eli sairaanhoitopiirin kunnallisena lääkärikeskuksena. Sairaanhoitopiiri vastaisi pätevien erikoislääkäreiden riittävästä ohjaamisesta näiden lääkärikeskusten potilastyöhön asiakkaiden ajanvarausten mukaisesti. Jos toiminta olisi järjestetty sairaanhoitopiirin järjestelynä, vastaisi sairaanhoitopiiri myös yleislääkäreiden riittävyydestä.
Kunta maksaisi väestönsä lääkäripalveluista sairaanhoitopiirille näissä lääkärikeskuksissa vain toteutuvia kustannuksia vastaavan määrän.
Uudistus toisi erittäin suuria synergiaetuja. Erityisen voimakkaasti alenisivat hallinto-, sairaala- ja päivystyskustannukset. Julkisen terveydenhoidon lääkärikeskukset varhentaisivat asianmukaisten tutkimusten käynnistämistä ja vähentäisivät akuuteissa sairauksissa sairaalahoidon tarvetta. Tämän ansiosta erityisesti ao. kunnan väestön sairaaloiden vuodeosastohoito vähenisi. Samalla oikean hoidon aikaistuessa hoitoviipeen aiheuttamat muut kustannukset poistuisivat.
Myös henkilöstön rekrytointivaikeudet vähenisivät tällä järjestelyllä. Järjestely tarjoaisi hyvät etenemismahdollisuudet ja turvallisen kehittävän työyhteisön sijaistoimintoineen.
Julkisen sairaanhoitotoiminnan kustantajien, eli lähinnä kuntien ohella voittajia olisivat sairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Uudistus toisi oikeuden saada aina lääkäriin hakeuduttaessa paras tarpeellinen tutkimus ja hoito. Tämä olisi vaikuttava parannus nykyiseen järjestelmään.
Jo nyt, jos kuntapäättäjät haluavat hoidon näin järjestää, voidaan tähän hoidon vaikuttavuutta lisäävään ja erittäin merkittävästi kokonaiskustannuksia ja henkilöstötarvetta vähentävään rationaaliseen akuuttihoitoa koskevaan toteutusmalliin siirtyä sopimusjärjestelyin. Terveydenhuoltolaki on jo säädetty siten, että laki ei aseta tälle esteitä.
Päivystystoiminta kannatta luonnollisesti järjestää myös sairaanhoitopiirin ja kunnan yhteisjärjestelynä. Tämä on järkevintä toteuttaa sairaanhoitopiirin palvelutoimintana sekä yleis- että erikoislääkäripalveluin. Sairaanhoitopiiri laskuttaa tällöin kunnalta vain kustannusperusteisesti.








Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa,...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja...

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Euroopan parlamentti hyväksyi yritysvastuudirektiivin – “Hetken näytti siltä, että lakihanke kaatuu Suomen ja muiden jäsenmaiden vastustukseen”

Euroopan parlamentti on hyväksynyt yritysvastuudirektiivin tänään äänin 374-235. – Parlamentin antama tuki direktiiville ilahduttaa. Tänään...

Lue lisää »

”Häiritsijä voi olla johtoasemassa tai organisaatiolle kullanarvoinen asiakas” – ammattiliitto vaatii tiukempaa puuttumista seksuaaliseen häirintään työpaikoilla

Akavan Erityisalat on huolissaan piiloon jäävästä seksuaalisesta häirinnästä työpaikalla. Ammattiliitto esittää henkilöstöedustajille isompaa...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n ryhmäpuheenvuoro vuoden 2023 budjetin palautekeskutelussa

SDP:n ryhmäpuheenvuoro vuoden 2023 budjetin palautekeskutelussa. kansanedustaja Riitta Mäkinen. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Lue lisää »

Sähkön hintakriisi kärjistyy – SDP on valmis toimimaan

SDP on valmis ottamaan käyttöön kaikki keinot, joilla sähkön hintaa kuluttajille pidetään kohtuullisena, kannusteita sähkön säästämiseen...

Lue lisää »