Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Espoon kuntoutussairaala Jorviin
Espoolta järkevä päätös:
Kuntoutussairaala Jorviin
Espoon kuntoutussairaalan rakentaminen järkiperäisin taloudellisin ja toiminnallisin perustein vuonna 2015 Jorviin valmistuvan yhteispäivystyssairaalan ja HUS:n muiden Jorvin sairaaloiden kanssa sisätilayhteydellä Jorviin on Espoolle ja espoolaisille potilaille hoidon kannalta viisas päätös. Sairaanhoidossa tarvittavat tukitoiminnat, kuten röntgen, laboratorio, välinehuolto, ruokahuolto, kiinteistön hoito jne. voidaan järjestää yhdessä HUS:n kanssa erittäin taloudellisesti ja luotettavasti myös henkilöstön saatavuus ja riittävyys huomioiden.
Jorviin rakennettava Espoon kuntoutussairaala palvelee hoidon jälkeistä välitöntä kuntoutusta. Se osa hoitoketjusta vaatii nyt ensisijaisesti Espoolta lisäresursointia.
Tälläkin hetkellä espoolaisia potilaita on HUS:n sairaaloissa kymmeniä, suurimmaksi osaksi Jorvissa, vain odottamassa vuoteissa siirtoa johonkin Espoon järjestämisvastuulla järjestettävään kuntoutumishoitoon. Viime vuonna kunnan asukasmäärään nähden HUS:n kaikista jäsenkunnista Espoolla oli eniten näitä siirtoviivepäiviä. Espoolle niitä kertyi 40,1 päivää/ 1000 asukasta kohden. Tämä merkitsi espoolaisille noin 10 000 siirtoviivepäivää viime vuonna yhteensä. Eli likimain noin 30 espoolaista siirtoviivepotilasta päivittäin oli HUS:n osastoilla odottamassa Espoon järjestämää hoitoa. Liian pitkistä siirtoviiveistä HUS laskutti vuoden 2011 hoitolaskutuksen lisäksi Espoota 0,4 miljoonalla eurolla.
Pahinta tässä on kuitenkin se, että hoitojakson jälkeistä välitöntä kuntoutusta, joka pitäisi aloittaa heti erikoissairaalahoidon jälkeen, ei Espoo pysty toteuttamaan kaikkia potilaita koskien. Lähinnä vain tapaturmaiset lonkkamurtumapotilaat saavat kuntoutumishoidon heti erikoissairaanhoidon päätyttyä.
HUSiin hoitoon pääsyä jonottavien potilaiden kannalta nämä HUS:n vuoteissa siirtoa useita päiviä odottavat potilaat hidastavat HUSiin jonottavien ihmisten oikea-aikaisen hoidon käynnistämistä. Tämän jo vakavan "tulppatilanteen" johdosta HUS joutuukin jatkossa hankkimaan myös kuntoutushoitopaikkoja kolmannelta sektorilta ja Kiljavan sairaalasta ja siirtämään potilaita kuntoutumishoitoon näihin paikkoihin, jos kotikunta ei voi kohtuuajassa kuntoutumishoitoa järjestää. Tämä tapahtuu tietenkin potilaan kotikunnalta siirto- ja kuntoutuskustannukset laskuttaen.
Espoon kuntoutussairaalan rakentaminen Jorvin HUS:n sairaaloiden kanssa sisäyhteyteen ja hoidon jälkeisen välittömän kuntoutumisen kannalta asianmukaiseksi mahdollisimman pian on nyt se kaikista oleellisin asia. Sairaalaan suunnitellaan myös erillisen saattohoitoyksikön rakentamista nykyaikaiset ja viihtyisät tilavaatimukset huomioon ottavalla tavalla. Senkin tarve Espoolla on ollut kauan.
Tämän Espoon sairaalan rakentaminen Jorviin Puolarmetsän sijasta ei estä Puolarmetsän alueelle kehittämästä pitkäaikaisasumismalliseksi Asu ja Elä- ajattelulla toimivaksi ja tarvittavia pitkäaikaisasiakkuuden tarvitsemia palveluja sisältävää ”kampusta”.
| ||