Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Orpon työryhmän esitys
Hallituksen ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ns. Orpon työryhmän linjaus on sen perusteella, mitä linjauksesta selvää saa, huolestuttavan vähäisellä analysoinnilla tehty. Huolellinen analysointi on jäänyt tekemättä, tai sen on tehnyt sellainen taho huolellisesti, jonka strategisena tavoitteena on julkisen yhteisen erikoissairaanhoidon palvelutoiminnan romuttaminen. Tätä tavoitetta linjaus kyllä valitettavasti palvelee.
Esimerkiksi HUS kuntayhtymänä on monella ”valtimolla” jo nyt ylläpitämässä kuntien perusterveydenhoidon sairaanhoitoa elossa ja kuntien kustannuksia hallinnassa. Tämä toimintojen tuottamisen keskittämisen hyvä tulos ilmenee riidattomasti julkisista tilastoista.
HUS huolehtii ja palvelee keskitetysti kuntien perusterveydenhoidon toimintaa mm:
Ensihoidon järjestämisestä vastaten Mediheli mukaan lukien
Psykiatrisen sairaanhoidon järjestäjänä
Päivystyshoitopalvelujen merkittävänä järjestäjänä
Myrkytystietokeskuksen palvelulla
Kalliin hoidon tasauksella
Laboratoriopalvelut tuottamalla
Kuvantamispalvelut tuottamalla
Apteekkitoiminnoilla
Apuvälinepalveluilla
Välinehuollolla
Pesulapalveluilla
Kiinteistöpalveluilla
Lääkintätekniikkapalveluilla
Ruokahuoltopalveluilla
Erikoislääkärikonsultoinneilla
Opetus- ja lisäkoulutuspalveluilla
jne.
Kaikkien edellä lueteltujen rationaalisin perustein tehtyjen toimintojen keskitetyn tuottamisen hajottaminen kuntien järjestämisvastuulle tai sotealueille pirstaloiden pakottaisi Hankintalain mukaisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin aiheuttaen myös henkilöstölle turvattomuutta.
HUS:n somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon keskitettyjen tutkimus- ja hoitopalvelujen tuottamisen hajottaminen usealle eri hallinnolliselle tuottajalle, erikoistuneen henkilöstön hajauttaminen useille palvelujen tuottajille ja työnantajille sekä tilainvestointien ja laiteinvestointien hajauttaminen olisivat toimenpiteinä väestölle hoidon laadun ja saatavuuden sekä kunnille kustannusten kannalta kohtalokkaita.
Uudenmaan väestön tarvitseman hoidon laatu ja saatavuus heikkenisivät ja kuntien kustannukset nousisivat rajusti. Kustannuksia nostaisi vielä kuntien voimakkaasti kasvava hoitopalvelujen ostamistarve markkinoilta yksityisiltä liikeyrityksiltä, sillä erikoistunut henkilöstö ei hajauttamisen johdosta riittäisi kaikkien kuntien palvelukseen.
Erikoissairaanhoidon henkilöstöstä osa siirtyisi myös tällaisen hajauttamisen seurauksena julkiselta sektorilta sairaanhoitoa tuottavien yksityisten suurten liikeyritysten palvelukseen.
HUSia ei siis missään tapauksessa ole järkevää purkaa kuntayhtymänä useiksi hallinnollisiksi palasiksi hajottamalla. Jo pelkkä hajottaminen maksaisi kunnille paljon ja sen seuraukset valtavasti.
Sen sijaan HUS:n palveluksessa olevien erikoislääkäreiden ja erikoistuneen muun henkilöstön työskentelyä kuntien johtamilla terveysasemilla tulee lisätä nopeasti. Kuntien terveyskeskuksiin tulee lisäksi perustaa HUS:n erikoislääkäreiden ja muun erikoistuneen henkilöstön tutkimus- ja hoitopalveluja hyväksi käyttäviä yleis- ja erikoislääkäripalveluja tuottavia julkisen terveydenhuollon yhteisiä lääkäriasemia. Tämä järjestely turvaisi väestölle oikea- aikaisen hoidon nykyistä paremman saatavuuden, jo ensikäynnillä korkealaatuisemman tutkimuksen ja tarvittavan hoidon sekä alentaisi samalla sairaanhoidon kokonaiskustannuksia. Päivystyskäynnit ja osastohoidot vähenisivät. Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus olisi myös tällä esittämälläni toteutusmallilla turvatumpaa kuin palvelujen
tuottamista ja työnantajatoimintaa hajauttavilla ratkaisuilla.
Hyvin toivmivaa terveydenhuollon osaa, HUS- kuntayhtymää, ei missään tapauksessa pidä purkaa.
| ||