Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Ahneuden piru on irti
AHNEUDEN PIRU ON IRTI
Ahneuden piru on päässyt Suomessa, Euroopassa ja laajemminkin valloilleen. Ahneille ei näytä riittävän mikään. Ahneet haluavat koko ajan lisää. Mitä enemmän ahneella jo on, sitä enemmän ahne haluaa muilta ottaa.
Ahneiden verkostoa nimitetään sievistellen markkinoiksi. Nämä markkinavoimat haluavat koko ajan lisää rahaa. Markkinoiden rahanhimo on loputon. Ahneet kilpailevat suorastaan siitä, kuka saa osoitettua keränneensä rahaa muita vertaisiaan enemmän.
Ahneuden piru on työntänyt sorkkansa Suomen ja muidenkin yhteiskuntien lähes kaikkiin toimintoihin. Ahneudella ei ole moraalisia eikä eettisiä arvoja. Ahne haluaa aina entisen lisäksi lisää, lisää ja lisää.
Esimerkiksi EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilta ja veronmaksajilta nämä ahneet markkinat ja markkinavoimien jälkeensä jättämät seuraukset vievät parhaillaan toimeentuloa. Markkinavoimien ahneuden tuhoamissa kansantalouksissa palkkoja alennetaan, eläketurvaa heikennetään ja sosiaaliturvaa leikataan, jotta ahneet saisivat pitää varallisuutensa ja korkoina vielä lisää. Ja me suomalaisetkin joudumme antamaan takuumme ja sitomaan kansantaloudestamme miljardeja näiden ahneiden rahoittamiseen.
Järkyttävää kaikista muista ihmisistä ja elinympäristöstämme piittaamatonta ahneutta ovat myös luonnon ja luonnon järjestyksen tuhoaminen. Lihakarjan kasvatuksessa antibioottien ja hormonien käytöllä hankitaan lisätuloja vaikutuksista välittämättä. Siirtogeenillä ympätyillä viljakasveilla haetaan ympäristövaikutuksista piittaamatta huikeita tuloja, erityisesti patentin omistajalle. Öljyn tuotannossa aiheutetaan järkyttävää ympäristön tuhoamista eri puolilla maapalloa. Jne. jne.
Näyttöä tästä kyltymättömästä rahanhimosta löytyy vaikka kuinka paljon kotoisesta Suomestakin ja toiminnan eri sektoreilta.
Ahneus on sulkenut kannattavia eri toimialojen tuotantolaitoksia ja suunnitteluyksiköitä kymmeniä myös Suomessa. Toiminta on siirretty halpatyövoiman ja halvan raaka-aineen maihin suurempien voittojen tavoittelemiseksi. Myös uusia teollisia investointeja suomalaiset yritykset ovat tehneet ja tekevät parhaillaan aivan muualle kuin Suomeen. Ei tyydytä kohtuulliseen Suomessa saatavaan voittoon. Halutaan enemmän rahaa niille, joilla jo ennestään on paljon, vaikka seurauksena tästä ahneudesta on Suomessa työttömyyttä, köyhyyttä ja inhimillistä hätää.
Nyt tämä ahneuden tauti on levinnyt kansainvälisistä teollisuusyrityksistä myös palvelualojen työnantajiin. Pankkisektorille, kaupan alalle jne. Kaikkialle liiketoiminnan alueella. Ennätystuloksetkaan eivät tyydytä esim. näitä suuria pankkisektorin ja kaupan alan yrityksiä. Suomen väestö ja kansantalous kärsivät raskaasti tästä yhteiskunnasta piittaamattomasta ahneudesta.
Halvan työvoiman maihin mm. Viroon suomalaiset ahneet ovat myös rekisteröineet yrityksiä, joiden nimissä he lähettävät työntekijöitä Suomen työmarkkinoille suomalaisittain alipalkattuina saadakseen itse suuria voittoja.
Harmaan talouden suorastaan räjähdysmäinen kasvu maassamme on ahneuden pirun aikaansaamaa rikollista toimintaa. Verot ja sosiaaliturvamaksut jätetään muiden maksettaviksi. Tätä alihankinnassa erityisesti ilmenevää toimintaa ei nähtävästi haluta edes estää, sillä siitä hyötyvät myös näille töitä antavat markkinavoimat.
Ahneet markkinavoimat aiheuttavat myös työssä oleville pelkoa tulevasta ja jatkuvaa ylikuormitusta. Seurauksena on terveyden menetyksiä, työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisia sekä sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia. Työntekijältä vaaditaan jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, vaikka työntekijä antaa jo ennestään kaikkensa työnantajalleen. Ahneelle ei riitä mikään.
Ahneuden pirun aiheuttamia ovat myös ylisuuret ja työpanokseen nähden kohtuuttoman korkeat johtajien palkat. Kukaan ihminen ei voi oikein mitattuna olla kymmenen, sata tai jopa tuhat kertaa arvokkaampi työntekijä kuin muut. Nämä henkilöt itse haluavat aina enemmän kuin toinen samanlaisessa asemassa oleva samanlainen ahne. Korotuskierre on loputon.
Ahneus on levinnyt kuin virus myös yhteisten julkisten palvelujemme alueelle. Ahneet haluavat yhteisillä verovaroillamme hankitun omaisuuden käyttöoikeuksia omaisuuttaan kartuttaakseen ja mahdollisuuden eri tavoin ottaa yhteisiä verovarojamme omaan käyttöönsä.
Näitä verovarojen siirtoja markkinavoimille niiden voittojen kartuttamiseksi tapahtuu myös mm. ulkoistamalla julkista yhteistä toimintaa, toteuttamalla hankintoja ja toimintoja ns. kumppanuusmalleilla, ostopalveluilla, vuokratyövoiman ostosopimuksilla jne. Räikeimpiä tapauksia ovat väestön terveydenhuoltovastuun siirtämiset virkavastuisen julkisen kunnallisen toiminnan piiristä ahneille markkinavoimille, joille taloudellisen voiton jatkuva kasvattaminen on ensisijaista. Yhteisten verovarojen menetyksen lisäksi kärsijöiksi joutuu tästä ahneiden markkinoilta palvelujen hankinnasta myös joka päivä ja yö vanhuksia, sairaita, kehitysvammaisia ja muita hauraimpia ja heikoimpia apua tarvitsevia ihmisiä.
Meidän tavallisten ihmisten on nyt korkea aika ryhdistäytyä ja sulkea kansanliikkeen kansallisella ja kansainvälisellä tahdolla tämä valloilleen päässyt ahneuden piru omaan rajattuun luolaansa. Näin valtoimenaan sen ei saa antaa enää jatkaa melskaamistaan. On se kumma jos tähän ei löydy myös laajaa kansalaisten yhteistä tahtoa. Moni on jo menettänyt takin ja liivit tässä menossa. Herätäänkö vasta sitten kun housutkin viedään jalasta.
| ||