Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Terveyspalveluja on lisättävä välittömästi ja jatkuvasti
Terveyspalveluja on lisättävä välittömästi ja jatkuvasti
Hoivapalvelujen puutteiden poistamisen lisäksi tarvitaan jo nyt ja kaikkina lähivuosina ja vuosikymmeninä erittäin suuri lisäys maamme terveyspalveluihin ikäihmisten määrän kasvamisen johdosta. Tämä tarpeen kasvu kohdistuu erityisesti julkisten palvelujen tuottajiin kuntiin, sillä yksityisten työterveyshuoltopalvelujen piiristä siirtyy kasvavalla vauhdilla eläkkeelle siirtyvää väestöä julkisten terveyspalvelujen käyttäjiksi. Kuten tunnettua eläkkeelle siirtyminen työ- tai virkasuhteesta merkitsee nykyisin tulojen putoamista alle puoleen viimeisimpien työvuosien tulotasosta. Yli puolella alentunut tulotaso ei mahdollista omilla varoilla yksityisten kalliiden terveyspalvelujen ostamista liiketaloudellisesti voittoa omistajilleen hankkivilta yrityksiltä. Lisäksi
eläkeläisväestössä korkeamman iän omaavien henkilöiden määrän nopea kasvu lisää erityisesti kunnallisen perusterveydenhuollon palvelujen tarvetta.
Sairaudet tulevat ja lisääntyvät iän myötä
Vanha tunnettu kansanviisaus kuuluu: ”Vanhuus ei tule yksin”. Tämän kansanviisauden voimme todeta myös tutkimustietona. Onneksi useiden eri tutkimustietojen perusteella voimme todeta oikea-aikaistuneen terveydenhoidon, terveysvalistuksen ja ruumiillisesti erittäin raskaiden työolojen vähenemisen seuraukset myönteisinä myös vanhuuseläkeikäisen väestön terveydentilassa. Siitä huolimatta iän myötä myös sairaudet ilmenevät ja lisääntyvät. Tutkimustietojen mukaan 75 - 84 vuoden ikäisistä eläkeläisistä nykyisen lääketieteellisen kliinisen tutkimuksen perusteella todetaan vain alle 10 % siten terveiksi, että heillä ei ole ainuttakaan pitkäaikaissairautta. Mm. jyväskyläläisiä koskevassa tutkimuksessa on todettu keskimäärin kaksi pitkäaikaissairautta 65- 84 vuoden
ikäisellä väestöllä.
Perusterveydenhuollon hoitotarve kasvaa 3 - 20 kertaiseksi eläkeiässä
Stakesin julkaisema tutkimus vuoden 2006 terveydenhuollon kokonaismenoista osoittaa kunnallisen terveydenhuoltotarpeen kasvavan voimakkaasti iän lisääntyessä. Kunnallisen perusterveydenhuollon menot asukasta kohden olivat vuonna 2006 ikäryhmällä 65 – 74 vuotta noin kolme kertaa ja 75 – 84 vuoden ikäisillä noin kahdeksan kertaa suuremmat kuin 41 – 64 vuoden ikäryhmällä. Ikäryhmällä yli 85 vuoden ikäiset perusterveydenhuollon menot asukasta kohden olivat noin 20 kertaa suuremmat kuin 41 – 64 vuoden ikäisillä.
Erikoissairaanhoidon tarve kasvaa myös iän myötä, mutta vain 2 – 3 kertaiseksi
Stakesin tutkimus vuodelta 2006 osoittaa myös julkisen erikoissairaanhoidon tarpeen kasvavan iän myötä, mutta ei kuitenkaan niin jyrkästi kuin kuntien perusterveydenhuollossa. Ikäryhmällä 65 - 74 erikoissairaanhoidon tarve kasvaa asukasta kohden noin 1,8 kertaiseksi, 75 – 84 vuoden ikäisillä noin 2,7 kertaiseksi ja ikäryhmällä yli 85 vuotta noin 2,8 kertaiseksi verrattuna 41 – 64 vuoden ikäryhmän asukaskohtaisiin menoihin.
Suomen väestössä ikääntyneiden määrä kasvaa erittäin nopeasti
Suomen väestöryhmistä lisääntyy nopeimmin lähivuosina ja vuosikymmeninä eläkeikäisen väestön määrä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan eläkeikäisistä nopeimmin kasvaa seuraavien kymmenen vuoden aikana 65 – 79 vuoden ikäisten ryhmä. Tässä ikäryhmässä ennusteen mukaan on jo noin miljoona eläkeläistä kymmenen vuoden kuluttua. Väestöennusteen mukaan noin kymmenen vuoden kuluttua nopeimmin kasvava ikäryhmä seuraavan 20 vuoden ajan väestössämme on yli 80 vuoden ikäiset. Heidän lukumääränsä kasvaa ennusteen mukaan yli 500 000 rajan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana.
Julkisen terveydenhuollon palvelujen rahoitustarve kasvaa erittäin voimakkaasti
Edellä mainitut tiedot merkitsevät sitä, että kuntien ja valtion on lisättävä erittäin voimakkaasti julkisen terveydenhuollon resursseja väestön yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sairauksien hoidossa. Poliittisten päättäjien on huomattava jo nyt edessä oleva sairaanhoidon välttämätön kasvu. Siihen on jo nyt varauduttava. Nopeasti joka vuosi kasvavaan eläkeläisten määrään on varauduttu Suomen eläkejärjestelmissä. Varoja eläkemenoa varten on kerätty vuosikymmenien ajan ja niitä kerätään edelleen myös tulevan menokasvun varalle. Varat on rahastoitu, eikä rahastoja ole purettu. Pelkillä rahastojen tuotoilla ja eläkemaksuilla pystyttänee myös tuleva väestön eläketurva rahoittamaan.
Rahastoituja varoja ei ole tuleviin sairaanhoidon menotarpeisiin
Julkisessa terveydenhuollossa on eletty kädestä suuhun. Ikärakenteesta aiheutuvaan tulevaisuuden rajuun terveydenhuoltotarpeen kasvuun ei ole varauduttu turvaavalla ja tuloa tuottavalla rahastoinnilla. Nyt on jo korkea aika tehdä huolellinen meno- ja rahoitusennuste kuntakohtaisesti ja valtiovallan osaltaan terveydenhuollon rahoitustarpeen kokonaisselvitys ja menojen rahoittamissuunnitelma tulevia vuosia ja vuosikymmeniä koskien. Suomessa potilaiden oma vastuu hoitokustannuksista on jo nyt kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen suuri julkisessa terveydenhoidossa. Sitä ei voi enää lisätä. Kaikki pienituloiset eivät enää nykyisillä maksutasoilla pysty itse suoriutumaan hoito- ja lääkekuluista. Paineita ennemminkin on potilaan maksutason alentamiseen ja osin poistamiseen. Ainoa
toimiva keino on verotulojen merkittävä lisäsuuntaaminen julkiseen terveydenhuoltoon.
Sairaanhoitohenkilöstö ikääntyy, siirtyy eläkkeelle ja terveyspalvelujen tarvitsijoiksi
Erittäin suuren ratkaistavan ongelman muodostaa osaavan henkilöstön riittävä saatavuus. Sairaanhoito on työvoimavaltaista toimintaa. Palvelujen hoitamiseksi tarvitaan ihmisiä. Ikärakenne aiheuttaa myös julkisen terveydenhuollon henkilöstön eläkkeelle siirtymisen lisääntymisen lähivuosina. Terveysalan henkilöstön eläkepoistumaksi on arvioitu vuosina 2010 – 2030 noin 2/3 alan henkilöstöstä, eli noin 160 000 ammattihenkilöä. Tämän poistuman täyttäminen ja terveyspalvelujen rajun kysynnän aiheuttaman henkilöstön lisäystarpeen tyydyttäminen kaikissa eri terveydenhuoltoalan tehtävissä on suurimpia yhteiskunnallisia haasteitamme. Tähän vastaaminen edellyttää sekä henkilöstön erityiskoulutuksen huomattavaa lisäämistä että järkiperäistä palvelujen
järjestämistä turhan tekemisen poistamiseksi henkilöstöltä. Silti kilpailu koulutus- ja työmarkkinoilla tulee olemaan kovaa ja julkisen sektorin terveydenhoitoalan on vastattava työoloja kehittämällä tähän haasteeseen.
Päättäjät työhön terveyspalvelujen saannin ja laadun puolesta
Olemme nyt saamassa vanhuspalvelulain vanhusten turvaksi. Meidän on kuitenkin pysähtymättä jatkettava nyt työtä terveyspalvelujemme turvaamiseksi yhdenvertaisesti maamme koko väestölle iästä, maksukyvystä ja asuinpaikasta riippumatta. Toiminnan kärki on suunnattava sekä kotikuntiimme että valtiovaltaan.
| ||