Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Vain palkkatyötä lisäämällä työttömyys- ja sosiaaliturvamenot ovat hallit
Vain palkkatyötä lisäämällä työttömyys- ja sosiaaliturvamenot ovat hallittavissa.
Pitkäaikaistyötön tarvitsee selviytyäkseen kalliissa Suomessa yleensä kolmen eri sosiaaliturvajärjestelmän antamaa turvaa. Hän tarvitsee yleistä asumistukea, jota voidaan myöntää pitkäaikaistyöttömälle ja työttömyysturvaa joko ansiopäivärahana, peruspäivärahana tai työmarkkinatukena sekä sen lisäksi yleensä perusturvan tason varassa olevat tarvitsevat pitkäaikaisesti kunnallista toimeentulotukea. Näiden tarve ei vähene, ellei henkilö saa palkkatyötä.
Ministeri Risikon esittämä palkaton turvan saamiseksi edellytettävä vastiketyö tai -toiminta ei vähennä työttömien sosiaaliturvan tarvetta eikä siitä yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia. Päinvastoin pakollisen palkattoman vastiketyön ja vastiketoiminnan järjestäminen ja hallinnointi vain lisäisi menoja erittäin paljon ja vaikuttaisi kielteisesti palkkatyöpaikkojen tarjontaan.
Emme selviydy kasvavan työttömyyden ja erityisesti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamista kustannuksista emmekä muista pitkäaikaistyöttömyyden vakavista sosiaalistaloudellisista kielteisistä seurauksista yksilöille ja kansantaloudelle, ellemme ponnistele ja onnistu katkaisemaan pitkäaikaista työttömyyttä palkkatyötä työkykyiselle järjestämällä.
Palkkatyön järjestäminen esim. mahdollisimman monelle pitkäaikaistyöttömälle vähentää erittäin paljon sosiaaliturvamenoja ja tuo yhteiskunnalle mm. verotuloja, eläkevakuutusmaksuja sekä sosiaaliturvamaksuja. Samalla saadaan työllistettyjen työpanos yhteiseksi hyväksi.
Erityisesti kunnan kannattaa ehdottomasti panostaa voimakkaasti asukkaanaan olevan työmarkkina- ja toimeentulotukea saavan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen kunnan omiin töihin, tai kumppanuusneuvotteluin kolmannelle sektorille tai yrityksiin. Koulutuksen, kuntoutuksen, terveydenhuollon tai eläketurvan tarpeessa olevat pitkäaikaistyöttömät kunnan kannattaa kustannussyistäkin ohjata näiden palveluiden piiriin.
Työmarkkinatuen nykyinen rahoitus toimii siten, että ensimmäiset 500 tukipäivää kustantaa kela, mutta 500 maksupäivän jälkeen kela perii työttömän kotikunnalta puolet maksetusta työmarkkinatuesta. Pääministeri Kataisen hallitus päätti 2013 kevään kehysriihessä, että vuoden 2015 alusta kunnilta peritään puolet jo 300 maksupäivän jälkeen kunnan asukkaalle maksetuista työmarkkinatuista.
Hälyttävän nopeasti työttömyyden johdosta kasvavat kunnan toimeentulotukimenot saadaan myös hallintaan vähentämällä kunnan asukkaiden pitkäaikaistyöttömyyttä.
Aiemmasta kunnan huomattavan suurta taloudellista tukea saaneesta henkilöstä tulee palkkatyön järjestämisen avulla asuinkunnalleen tuloja tuova veronmaksaja antamansa työpanoksen lisäksi.
| ||