diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Eläkeikärajan 63 vuotta nosto leikkaisi alkavia eläkkeitä

Eläkeikärajan 63 vuotta nosto leikkaisi alkavia eläkkeitä
On hätkähdyttävää kuunnella miten erityisesti raskaimmissa ammateissa työskentelevien ihmisten elämänlaadusta ja toimeentulosta piittaamatta poliittiset puolueet esittävät vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamista. Epäilen, että nämä puolueet eivät ole edes ottaneet selvää nykyisestä eläkkeelle siirtyvien määrästä työkyvyttömyyden johdosta eivätkä elinajan suuresta eroavuudesta Suomen väestössä. Nämä puolueet eivät taida tietää myöskään sitä, että huomattavalla osalla työväestöstämme elinajan odote ei ole noussut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana tai nousu on ollut varsin pieni.
Esimerkiksi tutkimusten mukaan asiantuntija- ammateissa työskennelleen ja ylemmän toimihenkilömiehen keskimääräinen elinaika on noin 81 vuotta, mutta raskasta ruumiillista työtä tehneillä noin 74 vuotta. Myös työntekijöiden tapaturmariski, sairastumisriski ja siitä seuraava työkyvyttömyysriski ovat kerrannaiset työntekijöillä asiantuntija-ammateissa työskenteleviin nähden.
Tutkimukset osoittavat myös henkilön koulutuksella olevan suuren merkityksen elinikään. Korkea-asteen koulutuksen saanut mies elää keskimäärin 6,2 vuotta pitempään kuin perusasteen koulutuksen saanut mies. Pelkän perusasteen koulutuksen käyneiden kuolleisuus on tutkimusten mukaan keski-iässä miehillä noin kaksinkertainen ylimpään koulutusryhmään verrattuna ja naisilla puolitoistakertainen.
Myös sosioekonomisilla seikoilla on tutkimusten mukaan suuri merkitys kuolleisuusikään. Kuolleisuus kasvaa tulojen pienentyessä. Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4-kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7-kertainen. Tämä tuloerojen vaikutus näkyy kuolleisuudessa jo suurituloisimman tulonsaajien kymmenyksen ja toiseksi suurituloisimman kymmenyksen välillä. Sosioekonomisten ryhmien sairastavuusero on myös suuri.
Nykyinen vanhuuseläkkeen alaikäraja on jo nyt huomattavan suurelle väestön osalle työ- ja ansiokykyisenä saavutettavaksi liian korkea. Vuoden 2011 eläkkeelle siirtymistilastot osoittavat, että joka kolmas myönnetty eläke oli työkyvyttömyyseläke, vaikka myöntökäytäntö työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi on erittäin tiukka. Arvioiden mukaan useita kymmeniä tuhansia tosiasiassa työkyvyttömiä onkin pitkäaikaistyöttöminä työnhakijoina pääsemättä kuitenkaan työhön sairautensa johdosta. Heidän eläketurvansa kärsii tästä pahoin. Jos vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan nykyisestä 63 vuodesta, johtaa se jo nyt vakavana havaittavan ongelman ja epäoikeudenmukaisuuden lisääntymiseen ja eläketurvan merkittävään pienentymiseen eläkeläisväestöllä. Työ- ja ansiokyvyttömyyden seurauksena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvällä henkilöllä eläketurva jää koko jäljellä olevaksi elinajaksi merkittävästi heikommaksi kuin mitä se olisi vanhuuseläkeikään saakka työssä olemalla. Mitään eläkeoikeudellisia perusteita alarajan nostamiselle Suomessa ei ole. Päinvastoin, eläkeoikeudelliset ja oikeudenmukaisuus seikat edellyttäisivät ikärajan alentamista nykyisestä.

Uutiset Espoo.fi

Vammaisten ja vanhusten kuljetusten vaatimuksia mietittiin yhdessä asiakkaiden kanssa

Kulkukeskuksen valmistelu etenee: Kevään toisessa työpajassa 17.4. Espoon...

Lue lisää »

Special Open Stage on avaus kohti yhdenvertaisempaa nuorisotyötä

Special Open Stage tarjoaa erityisnuorille mahdollisuuden päästä...

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Sitä vahingonilon määrää – Halla-aholta piinallinen laskelma

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on pitkästä aikaa kirjoittanut kohuttuun Scripta-blogiinsa. Hän käy päivityksessään läpi oman...

Lue lisää »

Demarivaikuttaja täysin hämillään kansanedustajien toiminnasta: ”Piti tämäkin päivä nähdä”

Kansanedustajiksi valituiksi tulleiden osallistuminen eurovaaleihin puhuttaa. Esimerkiksi eduskuntaan valittu europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) on...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

Kumpula-Natri iloitsee menestyksekkäästä europarlamenttikaudesta: ”Tämä oli mieleenpainuvin päätös”

Europarlamentiaarikko, SDP:n eurovaaliehdokas Miapetra Kumpula-Natri on erittäin tyytyväinen tänään Strasbourgissa viimeiseen täysistuntoviikkoon...

Lue lisää »

SDP:n eduskuntaryhmä teki henkilövalintoja ryhmän toimielimiin

SDP:n eduskuntaryhmä on valinnut puheenjohtajakseen Antti Lindtmanin ja varapuheenjohtajiksi Johanna Ojala-Niemelän ja Suna Kymäläisen....

Lue lisää »