 |
Tämä Kataisen hallituksen vanhusten laitoshoidon vähentämistavoite kunnissa on hyvä linja niille kunnille jotka eivät ole sitä vielä tehneet. Meillä Espoossa 75 - 110 vuoden ikäisistä 91 % asuu omassa kodissa ja laitoshoidossa samasta ikäryhmästä on vain 2,3 %. Ikäryhmän vanhusten määrä kasvaa Espoossa tämän vuosikymmenen aikana 600 vanhuksella vuosittain ja ensivuosikymmenellä 1100 hengellä vuosittain. Ikäryhmästä 75 - 110 espoolaisista vanhuksista 45 % asuu yksin. Kotihoitoa tai pitkäaikaishoitoa 75 vuoden iän ylittäneistä
espoolaisista tarvitsee 1/4. Hoivan tarvitsijoiden määrä kasvaa siis vuosittain Espoossa nyt 150 hengellä. Vuoden 2017 loppuun mennessä 600 hengellä. Laitoshoidon tarvitsijoiden määrä kasvaa nykyisellä suhteella 14 hengellä vuosittain ja siis vuoden 2017 loppuun mennessä 56 hengellä. Espoo ei voi enää vähentää laitoshoitoa suhteessa, sillä nopeimmin suhteellisesti kasvaa Espoossa aivan vanhimmat ikäryhmät, joissa myös laitoshoidon tarve on suhteessa suurinta. Laitoshoidon määrärahatarve kasvaa tämän Espoon väestörakenteen johdosta joka vuosi. Espoo Suomen toiseksi suurimpana kuntana ei pysty osallistumaan enää tuon 300 miljoonan euron leikkaamiseen nykyisistä laitoshoitomenoista tulevina neljänä vuotena. Espoo on jo leikannut laitoshoidon minimiin ja kustannuksista kaiken mahdollisen. Väestön hoitotarve ikärakenteen johdosta vaatii lisää määrärahoja myös vanhusten laitoshoitoon Espoossa. Toivottavasti tämä on valtioneuvostossa ja
ministeriössä huomioitu tehtäessä näitä arviolaskelmia. Jos valtioneuvosto on tarkoittanut 300 miljoonan euron säästöillä sitä, että terveydenhoidon, kotihoidon, kotien ja niiden ympäristön turvallisuuden parantamisella ja esteettömyyden poistamisella sekä muilla hoito- ja hoivakeinoilla hidastetaan neljän vuoden kuluessa laitoshoidon tarpeen ja kustanusten kasvua tuolla 300 miljoonalla siitä mitä se ilman kehittämistoimenpiteitä olisi, niin tämä voi olla valtakunnallisesti mahdollista.
| |
