diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
Tietotori

"Yhteiskuntasopimuksen" tilalle yhteistyösopimus


”Yhteiskuntasopimuksen” tilalle yhteistyösopimus
Suomen hallitus esittää mielestäni täysin vääriä toimenpiteitä ns. yhteiskuntasopimuksen tilalle Suomen teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Hallituksen  suunnitelmien toteuttaminen olisi suuri onnettomuus Suomen kansalle ja kansantaloudelle.
Hallituksen esitys on kuin 1970- luvulta, jolloin työntekijöiden ansioiden merkitys tuotantokustannuksissa oli olennainen. Nyt tuotantokustannusten rakenne vientituotteidemme valmistuksessa on aivan toisenlainen. Tavaran tuotannossa ja prosessiteollisuudessa kokonaistuottavuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä voidaan vaikuttavasti parantaa nykyisin aivan muilla keinoilla kuin yhteiskunnallisesti vahingollisilla  työntekijöiden kokonaisansioiden alentamisella.
Tuotannon perustekijöitä teollisuudessa ovat edelleen, kuten 1970-luvullakin pääoma, raaka-aineet, energia ja työntekijät, mutta aivan erilaisessa suhteessa kuin silloin.
Merkittäviä välillisiä tekijöitä ovat vientiteollisuuden hyödykkeiden tuottamisen kaikissa vaiheissa logistiikka ja tiedon käsittely digitalisoinnin keinoin. Teollisessa tuottamisessa on nyt mahdollistaa raaka- ainelähteeltä valmiin hyödykkeen ostajalle saakka kaikista vaiheista tiedon saaminen ja reaaliaikaisen tarkan tiedon perusteella suunnittelun ja valmistuksen ohjaaminen. Digitalisointi mahdollistaa myös työstökoneiden ja prosessien tarkan ohjauksen, automatisoinnin, robottien käytön, vihivaunuilla siirrot jne. jne.
Erilaisten hyödykkeiden tuottamisessa on jo ohitettu se vaihe teknologisessa kehityksessä, jossa työntekijöiden palkkatason muutoksilla oli hyödykkeiden tuottamisen yksikkökustannuksiin olennaisesti vaikuttavaa merkitystä.
Tuottavuutta eli tuotos/ panos suhdetta ja kilpailukykyä voidaankin parantaa vain suuntaamalla  kokonaistuottavuutta kehitettäessä ja yksikkökustannuksia alennettaessa toimenpiteet ensisijassa muihin tuotannon kustannustekijöihin kuin henkilöstön palkkoihin tai työaikaan.
Nykyisen tiedon mukaan vientihyödykkeiden valmistuksen tuottavuudelle on vaikuttavaa sidotun pääoman mahdollisimman pieni määrä ja sen tehokas hyödyntäminen, raaka-aineiden tarpeen tarkka mitoitus ja niiden hävikin minimointi sekä energian tarpeen vähentäminen ja sen käytön tarkka ohjaus.
Tämä edellyttää ensi kädessä hyvää johtamista, tuotantoteknologisessa kehityksessä mukana pysymistä, tavaran valmistuksessa sujuvaa läpimenoa tuotteisiin valmistuksessa sidotun pääomatarpeen pienentämiseksi, raaka-aineen, puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden siirtelytarpeen minimointia, tuotannossa tarvittavien koneiden ja laitteiden oikeaa valikkoa ja niiden kapasiteetin korkeaa käyttöastetta, työntekijöiden liikkumiseen tarvittavan ajan vähentämistä, prosessien häiriötöntä toimintaa, tuotantokatkosten minimointia sekä huolto- ja kunnossapitotöiden ennakkohuoltojen oikea-aikaista ja rationaalista toteutusta.
Tässä yllä useita keskeisiä tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä, joiden toteuttaminen teollisuudessa kattavasti olisi hallituksen tavoittelema ”tuottavuusloikka” ja jotka toimenpiteet alentaisivat yksikkötyökustannuksia Suomen teollisuudessa ja parantaisivat vaikuttavasti kilpailukykyä.
Hallituksen suunnittelemia väärään suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä  parempana vaihtoehtona vientituotteidemme hyvän kilpailukyvyn saavuttamiseksi pidän sitä, että työmarkkinajärjestöt sopisivat kattavan yleissopimuksen tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä sekä henkilöstön osallistumisesta yrityksen johtamiseen. Toki tästä voi säätää myös lainsäädännöllä. Yleissopimuksen , joka otettaisi työehtosopimusten osaksi tai lain tulisi sisältää määräykset työpaikka- yritys- ja konsernikohtaisesta henkilöstön edustajien osallistumisesta yrityksen johtamiseen vähintään Saksan teollisuudessa toteutuvalla tavalla.
Sopimuksen tulisi sisältää myös määräykset henkilöstön ammattitaidon kilpailukykyisyyden kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Tämä sopimus olisi todellinen yhteiskuntaan myönteisesti vaikuttava sopimus tai laki. Se olisi myös EK:n toimitusjohtaja Häkämiehen esittämää työmarkkinoiden  ”Elokuun kihlausta” varmempi yhteiselon muoto eli työmarkkinoiden "parisuhde".
V.S. 9.9.2015




Uutiset Espoo.fi

Keilaniemeen on suunnitteilla monipuolinen ja vetovoimainen aluekokonaisuus

Valtuusto hyväksyi 10.6.2019 Keilaniemenrannan kaavamuutoksen, kuten...

Lue lisää »

Ympäristöterveydenhuolto kesällä

Asumisterveyden asiakaspalvelupuhelin ei ole käytössä 24.6.–4.8.2019...

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Ministeri Leppä valitsi erityisavustajansa – Säkkinen, Kimmo ja Haapaniemi

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) tulevat erityisavustajat ovat Teppo Säkkinen, Satu Haapaniemi ja Annukka Kimmo. Yhteiskuntatieteiden...

Lue lisää »

Murtovaras vei viinat ja jätti jälkeensä ”henkilökohtaisen tervehdyksen”

Huittisissa Satakunnassa mies murtautui juhannuspäivänä omakotitaloon alkoholin perässä, poliisi kertoi maanantaina. Mies pääsi sisälle taloon...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

Piia Rekilä työministerin erityisavustajaksi

Työministeri Timo Harakka on kutsunut erityisavustajakseen Piia Rekilän. Rekilä siirtyy tehtävään työ- ja elinkeinoministeriöstä, jossa hän on...

Lue lisää »

MEP Eero Heinäluoma parlamentin demariryhmän johtoon

Vastavalittu Euroopan parlamentin jäsen Eero Heinäluoma (sd.) valittiin tänään yksimielisesti Sosialistien & Demokraattien...

Lue lisää »