diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Perustelu energian ja veden kulutuksen vähentämismahdollisuudesta EA:n asunnoissa


Perustelu energian ja veden kulutuksen vähentämismahdollisuudesta EA:n  asunnoissa.                                           
Kustannusvastuu omasta veden ja energian kulutuksesta ja mahdollisuus vaikuttaa itse omiin asumiskustannuksiin on lähes jokaiselle ihmisille positiivinen kannustus kulujen vähentämiseen verrattuna tilanteeseen, jossa omaa taloudellista vastuuta lämpimän ja kylmän veden kulutusmäärästä ei ole. Espoon konsernin vuokrataloyhtiössä Espoon Asunnot Oy:ssä on yli 15 000 asuntoa ja niissä asuun n.30 000 espoolaista. Heidän kannustaminen onnistuneesti veden ja erityisesti lämpimän veden kulutuksen vähentämiseksi on myös ilmaston suojelun kannalta tärkeätä.
Käytännön kokemusten mukaan asuinhuoneistojen vedenkulutuksesta 40 % on kuumaa vettä.
Yhden vesikuution lämmittämiseen esim. 5°C:sta 55 °C:een tarvitaan energiaa keskimäärin 58 kWh. Lisäksi kuluu lämpöä käyttövesijärjestelmän lämpöhäviöinä.

Asiantuntija organisaatio Motiva Oy toteaa, että säästöjen aikaan saamiseksi kannattaa kiinnittää erityinen huomio henkilökohtaiseen vedenkulutukseen.
 
Käyttöveden lämmityksen tarvitseman lämpöenergian laskenta on julkaistu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 kohdassa 5.1.1.
Osan D5 oletusarvoilla laskettuna yhden vesikuution lämmittämiseen tarvittava lämpöenergia on 58 kWh/m³.
Lämpimän käyttöveden osuus on tyypillisesti 40 % asuinrakennuksen talousveden kokonaiskulutuksesta. Veden kulutustasolla 150 litraa/asukas/vrk on kulutetun veden lämmittämiseen tarvittava lämpöenergia vuositasolla 1270 kWh/asukas.
Tällä kulutustasolla EA:n 30 tuhannen asukkaan lämpimän veden kulutukseen käytetään
38 100 000 kWh.
Vettä kulutetaan eri asunnoissa hyvin vaihtelevia määriä. Vedenkulutus vaihtelee tutkimuksen mukaan 60 - 270 l/ asukas/vrk. Yksittäiset kulutusmäärät voivat olla kuitenkin näitäkin kulutusmääriä pienempiä tai suurempia.
Keskimääräisen vedenkulutuksen kokonaismäärän pieneneminen nykyisestä esimerkiksi 25 litraa/asukas/vrk säästäisi vettä vuositasolla 9 m³/asukas ja lämpimän veden lämmitykseen tarvittavaa energiaa vuositasolla 212 kWh/asukas. EA:n asunnoissa energian säästö olisi              6 360 000 kWh. Veden kokonaismäärän kulutus vähenisi EA:n asunnoissa tällöin 270 000 m3.
Asiantuntijoiden mukaan järkevät käyttötottumukset ja oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta kymmeniä prosentteja.
Järkeviin kulutusta vähentäviin käyttötottumuksiin voidaan päästä EA:n asunnoissa toteuttamalla asuntokohtainen lämpimän ja kylmän veden käyttömäärän mittaus asunnoissa, joissa on mittarit ja toteuttamalla laskutus asuntokohtaisesti kulutuksen perusteella.
 
Asuntoministeri Vapaavuoren 2009 asettama ympäristöministeriön laaja asiantuntijatyöryhmä toteaa selvityksessään ja tutkimusten perusteella, että huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva laskutus yhdistettynä muihin vettä säästäviin toimenpiteisiin on vähentänyt asuinrakennuksen veden kulutusta 10 – 30 %.
Asiantuntijoiden mukaan vanhoissa asunnoissa 40 % ja uusissa asunnoissa 50 % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöveden lämmitykseen. Myös raakaveden hankinta, puhdistus ja pumppaus sekä jätevesien käsittely vaativat runsaasti energiaa. Vesimaksu on kokonaiskustannus käytetystä puhtaasta vedestä ja tuotetusta jätevedestä.
Asiantuntijaorganisaatio Motivan suositus Espoon kaukolämpöverkon piirissä olevien asuntojen lämpimän käyttöveden laskennallisesti oikeaksi hinnaksi on tänä vuonna
7,84 €/ m3. Vastaavasti kylmän veden hinnaksi muodostuu 3,78 €/ m3.
Lämpimän veden korkea hinta kannustaa sen säästämiseen, kun vesilasku perustuu omaan asuntokohtaiseen kulutukseen.

Säädösten vaatimuksesta johtuen asuntokohtaiset mittarit on asennettava kaikkiin uusiin asuntoihin ja vesijohtoputkistoremontoitavien kiinteistöjen asuntoihin. EU ja Suomen valtio ovat tietenkin antaneet nämä määräykset energian ja veden käytön asuntokuntakohtaiseksi mittaamiseksi ja laskuttamiseksi tavoitteena ilman ja puhtaan veden suojelu sekä jäteveden määrän pienentäminen.
EA:n oman ilmoituksen mukaan suurimmassa osassa yhtiön asuntoja on mittarit jo nyt.
Asiantuntijat arvioivat vuosittaiset vesimittareiden luenta-, laskutus- ja huoltokustannukset siitä riippuvaiseksi minkälaisia mittareita käytetään. Ovatko mittarit etäluettavia vai asunnoissa ns. päältä luettavia sekä miten helposti päältä luettavat mittarit ovat nähtävissä asunnoissa luentatilanteessa kerran vuodessa sekä kuinka paljon mittareita on kiinteistöissä luettavissa ja kuinka työ on organisoitavissa matkakulujen ja luenta-ajan minimoimiseksi.
Etäluettavien mittareiden luenta ei aiheuta varsinaisesti eriteltäviä kustannuksia
Kustannukset voivat olla vuodessa päältä luettavia mittareita käytettäessä alle 10 €/ asunto tai pahimmillaan kulujen turhaan kasvaessa 30 €/ asunto.
Nykyaikaiset mittarit ovat huoltovapaita ja pitkäikäisiä.
Vanhojen mittareiden tarkistus ja peruskorjaussuositus oli noin 12 vuoden käytön jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan niitä vielä käytettäessä tästä voi aiheutua 150-200 €/asunto korjauskustannus 12 vuoden välein. Vuositasolle jyvitettynä tämä kustannus on 12,5 - 16,7 €/ asunto.
Suurimmassa osassa EA:n asuntoja mittareiden läpi kyllä juoksutetaan käyttövesi, mutta asukkaita asunnoissa ei kannusteta asuntokohtaisella mittauksella ja laskutuksella.

Esimerkki tämän päivän hintatasolla kannustusvaikutuksesta, jos asukas itse voi vaikuttaa vedenkulutukseen ja siitä syntyviin kustannuksiin:

Perhe, jossa on neljä asukasta, voi kuluttaa EA:n asunnossa vettä keskimäärin vuorokaudessa erityisesti säästelemättä 200 l / asukas/ vrk. eli yhteensä 800 l/ vrk. Tämä ei ole harvinaisuus eikä poikkeustapaus EA:n asuntokannassa.
Lämmintä vettä tästä kulutuksesta on 320 l ja kylmää vettä 480 l.
Vuodessa lämmintä vettä kuluu 116,8 m3. Tämä kulutus maksaa tällä hetkellä 915,7 €/ vuosi.
Vuodessa kylmää vettä kuluu 175,2 m3. Tämä maksaa tällä hetkellä 662,3 €/ vuosi.
Yhteensä tämän asuntokunnan veden kulutus maksaa EA:lle 1578 € vuodessa.

Kun siirrytään asuntokohtaiseen veden kulutuksen mittaamiseen ja maksamiseen, niin ilman erityisiä säästötoimia, mutta kuitenkin kannusteen saaneina he pystyvät alentamaan veden kulutuksensa 150 litraan/asukas/vrk.Näin he pystyvät alentamaan neljänneksen kulutuksesta eli maksusta noin 395 €.

Huomattakoon, että omakotitaloissa, joissa itse maksetaan veden kulutus ja käytetään vettä kodin pihankin hoitamiseen, vuorokausikulutus keskimäärin on 130 l/ henkilö/vrk.

Kun asukkaat maksavat itse asuntokohtaisesti lämpimän veden hinnassa kulutuksensa mukaisesti 40 – 50% huoneistojensa vuosittaisesta lämmitysenergiakulusta, voidaan EA:n asuntojen vuokria alentaa vastaavasti.   

V.S. 24.8.2016
 
.

Uutiset Espoo.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksiä 13.12.2018

Lautakunta hyväksyi ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen...

Lue lisää »

Espoon kaupungin henkilöstölehti Wieteri on ilmestynyt

Joulukuun numerossa tutustutaan muun muassa kirjaston työntekijöiden...

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Järjestöt vaativat lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumista – Saarikko: ”Lähtökohtakantani on, että järjestöt ovat oikeassa”

Yhdeksän järjestöä on jättänyt kannanoton lähisuhdeväkivallan sovitteluun perhe- ja peruspalveluministeri Annikka Saarikolle (kesk.). Mukana ovat muun...

Lue lisää »

Vihdoin ratkaisu? – kansanedustaja avaa turvallisuusselvitysten taustalla olevia monimutkaisia kysymyksiä

Uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenten turvallisuusselvityksistä puolueiden välillä vallinneisiin näkemyseroihin on löytymässä ratkaisu....

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n Johanna Ojala-Niemelän ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston selontekoon tietopolitiikasta ja tekoälystä

Valtioneuvoston selonteko tietopolitiikasta ja tekoälystä Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 13.12.2018 kansanedustaja...

Lue lisää »

SDP:n Kymäläinen: ehdotus valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on nyt valmis, mutta työ vasta alussa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johtama parlamentaarinen työryhmä on julkistanut ehdotuksensa 12-vuotiseksi valtakunnalliseksi...

Lue lisää »