diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
        1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30  
Tietotori

Vain työn tarjonnan lisääminen auttaa nyt - ei työttömyysturvan leikkaaminen

Vain työn tarjonnan lisääminen auttaa tässä tilanteessa - ei työttömyysturvan leikkaaminen
Näyttää ilmeiseltä, että työttömyyden syiden ymmärtämiseksi ja työttömyysturvan rahoittamiseen liittyy suurta epätietoisuutta. Sitä ilmenee myös hallituksen keskeisten ministereidenkin keskuudessa. Kirjoitan siksi vielä kerran tästä aiheesta, sillä tämä on hyvin ajankohtainen ja 3- kantaneuvottelujen kohteena oleva asia yhteiskunnassamme.
Työttömyyspäivärahaan oikeutetulle palkansaajalle, joka on työttömyyskassan jäsen, kassa voi maksaa ansiosidonnaista päivärahaa. Pääsääntöisesti työttömyyskassan maksamista päivärahoista (ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta) valtio rahoittaa vain peruspäivärahaa vastaavan määrän ja työttömyyskassa itse 5,5 %. Loput ansioturvamenoista maksaa kassalle Työttömyysvakuutusrahasto.
Tästä jaosta poikkeuksen muodostaa kuitenkin lisäpäiviltä ja lomautusajalta maksettavien päivärahojen rahoitus. Valtio ei osallistu lainkaan näiden etuuksien rahoittamiseen. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa näistä menoista valtionkin osuuden, eli yhteensä 94,5 %.
Vuonna 2015 työttömyyskassojen maksamat etuudet olivat yhteensä noin 3 miljardia euroa. Valtio rahoitti näistä menoista 38,0 %, työttömyysvakuutusrahasto 56,5 % ja työttömyyskassat 5,5 %.
Valtion maksama rahoitusosuus katetaan verotuloilla.
Työttömyysvakuutusrahaston työttömyyskassoille maksama osuus rahoitetaan kaikkien työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuilla.
Työttömyyskassan osuus rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla.
Palkansaaja, joka on työttömyyskassan jäsen, rahoittaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksamalla veroja, palkansaajan pakollista työttömyysvakuutusmaksua ja työttömyyskassan jäsenmaksua.
Valtio maksaa myös yrittäjien työttömyyskassan maksamista ansiosidonnaisista päivärahoista peruspäivärahaa vastaavan määrän. Yrittäjäkassoille ei makseta kuitenkaan Työttömyysvakuutusrahastosta tukea, vaan yrittäjäkassat rahoittavat ansiosidonnaisen turvan osuuden itse.
Nyt esillä oleva ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan keston lyhentäminen tai tason porrastaminen eivät käytännössä vähennä valtion rahoitusta työttömyysmenoissa.
Ansiosidonnaisen päivärahaoikeuden päättyessä työttömällä on välittömästi oikeus peruspäivärahan suuruiseen työmarkkinatukeen, jonka rahoituksesta valtio vastaa ja jonka kela maksaa työttömälle. Valtion budjetissa nämä menot siirtyvät vain ansiopäivärahan menomomentilta kelan maksaman työmarkkinatuen menomomentille.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan säästöä ansiosidonnaisen päivärahaoikeuden keston lyhentämisestä esim. 100 päivällä voi syntyä valtion menoihin vasta sen jälkeen, kun ansioturvalta pudonnut henkilö on ollut 300 päivää työmarkkinatuen saajana, jolloin kela ryhtyy perimään puolet maksamastaan tuesta työttömän kotikunnalta. Siinä vaiheessa kun työmarkkinatukea on maksettu
1000 päivää työttömälle, hänen kotikunnaltaan kela ryhtyy perimään 70 % takaisin seuraavista maksetuista työmarkkinatuista. Näin valtio on siirtänyt rahoitusvastuutaan kuntalaisten rahoitettavaksi.
Nykyisenä jatkuva pitkäaikaistyöttömyys merkitsee kunnille erittäin suuria lisäkustannuksia työmarkkinatuen kuntaosuuden rahoittamisessa. Tämän vuoden 2016 huhtikuussa kelan tilastot osoittivat maassamme olevan työmarkkinatuen saajia yhteensä 195 200 henkilöä.
Heistä yli 300 päivää työmarkkinatuen saajina oli ollut tuolloin noin 109 000 henkilöä. Näistä henkilöistä yli 1000 päivää työmarkkinatuella oli ollut huhtikuussa 43 000 henkilöä.
Pääministeri Sipilän hallituspuolueiden tavoite lyhentää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saantioikeutta 100 päivällä tulevaisuudessa on huonosti perusteltavissa, ellei tavoitteena ole tarkoituksellinen kuntien rahoitusongelmien lisääminen seurauksineen.
Tilastot osoittavat riidattomasti, että perusturvan tasolle putoaminen työttömyysturvassa ei auta työtöntä työllistymisessä.
V.S. 10.9.2016




Uutiset Espoo.fi

Äänestä: Mikä nimeksi uudelle Palvelutorille?

​Kalajärven lähipalvelukeskus kehittyy palvelutoriksi vuoden 2020 alusta...

Lue lisää »

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa ensi keskiviikkona 20.11.2019

Lautakunta käsittelee Suur-Matinkylän alueen terveysasemapalveluja.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Huuhkajahuuma sekoitti eduskunnan täysistunnon – puhe 24 metrin kalastusaluksista karkasi käsistä: ”Verkot kireiksi!”

Eduskunnassa käsiteltiin tänään lakia, jossa ehdotetaan muutettavaksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annettua...

Lue lisää »

Suurliiton lakkokoneisto on kunnossa kevättä varten – ”Kyllä me yhdessä hoidamme tämän maaliin”

Kevättalvea on ounasteltu työmarkkinakierroksen koetinkiveksi, kun kunta-ala, muun muassa suurliitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, istuu...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n Väätäinen: Rintamalisän korotus on kaivattu kunnianosoitus sotiemme veteraaneille

Eduskuntaryhmät ovat päättäneet tuntuvasti korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon....

Lue lisää »

SDP:n kansanedustaja Berg: Vaasan keskussairaala saa vihdoinkin ympärivuorokautisen päivystyksen. Iso kiitos Rinteen hallitukselle!

Hallituksen esityksessä (HE 38/2019 vp) ehdotetaan muutettaviksi terveydenhuoltolakia ja lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Vaasan...

Lue lisää »