Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Onko ihmisarvo ahneuden niskalenkissä?
Ahneiden yhteiskunta uhkana ikääntyneille
Eläkeläisten määrä kasvaa Suomessa joka päivä.
Suomessa on yli 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Uusia 65 + ikäisiä tulee esim. seuraavien viiden vuoden aikana yhteensä noin 370 000 henkeä. Keskimäärin vuodessa 74 000 henkeä.
Tällä hetkellä Suomen väestömäärä on n. 5,5 miljoonaa. Lapsilisää saa n. miljoona lasta
Äänioikeusiässä olevista 1,5 miljoonaa eläkeläistä muodostavat jo noin 1/3. Eläkeläiset voivat vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaamme jos he haluavat ja jos he tiedostamme vaikuttavat asiat.
Väestömäärä Uudellamaalla kasvaa nopeaa vauhtia. Samaa vauhtia kasvaa Uudellamaalla eläkeikäisten määrä. Muissa ikäluokissa määrän kasvua ei käytännössä tapahdu syntyvyydestä ja väestön muuttoliikkeestä huolimatta.
Eläkeikäinen väestö on julkisesti rahoitettujen terveys- ja sosiaalipalvelujen pääasiallinen käyttäjäkunta. Työssä olevalla väestöllä on työterveyshuoltopalvelut työ- tai virkasuhteensa perusteella.
Tässä tilanteessa, jossa julkisia terveys- ja sosiaalipalveluja tarvitsevien eläkeläisten määrä väestössämme kasvaa nopeutuvaa vauhtia, olemmekin ajautuneet yhteiskunnassamme täysin väärään suuntaan. Ihmisarvon ensisijaisuuden kunnioittamisen sijasta olemme ajautuneet arvomaailmaan, jossa kaiken ratkaisevat eurot.
Kaikessa ratkaisee RAHA. Yhteiskuntamme on muuttunut kovaksi.
Mielestäni erittäin hyväosaisten ahneus ja vaikutusvalta on saanut niskalenkin yhteiskunnastamme. Ihmisarvon ensisijaisuus on painikielellä ilmaisten nyt ainakin sillassa ellei jo peräti selätetty.
Kysymys on hyvin suuresta moraalisesta ja eettisestä arvomuutoksesta. Se heijastuu nyt voimakkaasti kaikkeen yhteiskunnassamme.
Tämä nykyinen arvomaailma Suomessa ja Euroopassa jakaa kansakuntia myös vakavalla tavalla kahtia. Tämä jakautuminen sisältää suuren kasvavan yhteiskunnallisen riskin.
Heikoimmat ja hauraimmat meistä ovat nyt inhimillisesti ja taloudellisesti ahdingossa.
Tarkastelen seuraavaksi eräitä nyt tässä kovassa ajassa ilmeneviä eräitä ikääntynyttä väestöä erityisesti uhkaavia riskejä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen Pääministeri Sipilän hallitus esittää muutettavaksi täysin.
Hallituksen laatimien lakiluonnosten mukaan maakunta järjestää julkisesti rahoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut. Se tarkoittaa, että maakunta suunnittelee, johtaa ja rahoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta alueellaan. Maakunta saa rahoituksen valtiolta ja valtio ohjaa maakuntaa.
Ehdotuksen mukaan palveluja tuottaa maakunnan palvelulaitos.
Lisäksi palveluja voivat tuottaa muut julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.
Kunnat eivät enää voi järjestää tai rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja.
Kuntien tehtäväksi jää kuitenkin edistää hyvinvointia ja terveyttä.
On syntymässä vaara sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä eriarvoisuuden kasvamiselle nykyisestä palvelujen saamisen ja laadun suhteen.
Valtioneuvosto esittää yhteiskunnan rahoittamien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle rajoituksia. Kaikki eivät saisi enää jatkossa julkisen rahoituksen avulla esimerkiksi kaikkea sitä sairaanhoitoa joka nykyisin on annettava väestölle lainsäädännön velvoittamana yhdenvertaisesti.
Mikäli sama palvelujen tuottajat voi tuottaa palveluja sekä itsemaksaville, vakuutusyhtiöiden maksamille että yhteiskunnan pääasiallisella rahoituksella maksettaville asiakkaille uhkana on, että syntyy eriarvoisuutta. Rahalla voisi ostaa myös yhteiskunnan rajoitussäädöksellä (”palvelulupauksella”) poistamia palveluja tuottajalta.
On ilmeistä, että itsemaksavat rajoittamatonta palvelua haluavat ja saavat asiakkaat sekä vakuutusyhtiöiden maksamat asiakkaat voivat saada palvelut yksityisten yritysten tuottamina muita tuottajan asiakkaita lyhyemmillä jonotusajoilla ja laadukkaampina kuin muut asiakkaat.
Yhteiskunnan palvelujen antamisen rajoitussäädöksellä ja saman tuottajan mahdollisuudella tuottaa palveluja sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella hoidettaville asiakkaille olisi seurauksiltaan hyvin kielteinen. Niin ei saa antaa tapahtua.
Mikäli näin tapahtuisi, raha ratkaisisi tulevaisuudessa nykyistäkin rajummin palvelujen jonotusajan pituuden, saannin ja palvelujen laadun tuottajan toiminnassa.
Hallituksen esitys, mikä mahdollistaisi yksityisten yritysten ja yhteisöjen suurimittaisen toimimisen yhteiskunnan rahoittamien väestölle suunnattujen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen maksullisina palveluina, edellyttää näiden yritysten ja yhteisöjen sekä toiminnan että talouden täyttä läpinäkyvyyttä.
Suomen yhteiskunnalla ei ole ilman tätä täyttä läpinäkyvyyttä mahdollisuutta sen valvomiseen, että näin laajassa ja väestölle erittäin merkittävässä lakisääteisessä palvelutoiminnassa toimitaan Suomen perustuslain ja lainsäädännön mukaisesti.
Viranomaisilla ja vastuullisilla poliittisilla päättäjillä ei myöskään olisi mahdollisuutta valvoa eri palvelujen tuottamisen kustannuksia luotettavasti eikä mahdollisuutta tehdä johtopäätöksiä toiminnan ja talouden kehittämistä koskien.
Maakuntavaltuusto
Maakunnan toiminnasta ja taloudesta vastaa maakuntavaltuusto, joka käyttää maakunnassa ylintä päätösvaltaa.
Maakuntavaltuusto valitaan maakuntavaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Maakunnan toimintaa johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti.
Maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus.
Maakuntavaltuuston valitsema maakuntajohtaja johtaa maakuntahallituksen alaisena maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.
Maakuntavaalit ja asukkaiden osallistuminen
Ehdotuksen mukaan ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä. Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2018. Maakuntavaaleista säädetään vaalilaissa.
Vuonna 2021 ja siitä eteenpäin maakuntavaalit toimitetaan huhtikuussa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.
Kukin maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat.
Maakuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina.
Maakuntavaaleissa kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.
Valtuutettujen määrään vaikuttaa maakunnan asukasluku siten, että valtuutettuja on pienimmissä maakunnissa vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99. Maakuntavaltuusto voi kuitenkin itse päättää myös vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen määrästä.
Uudenmaan keskisuurten ja pienten kuntien asukkaat menettävät vaikutusmahdollisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihinsa
Ihmettelen suuresti Sipilän hallituksen perusteluja kielteiselle kannalle PKS :n sote – aluetta koskien. Hallituspuolueet veivät nyt tällä päätöksellään muiden Uudenmaan kuntien asukkailta vaikutusvallan sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin.
Hallituksen lakiluonnoksessa esittämä valtuuston valintatapa huomioiden ei PKS:n ulkopuolisilta alueilta montaa valtuutettua maakuntavaltuustoon tule, jos asukkaat äänestävät, kuten yleensä tapahtuu, oman kuntansa alueelta olevaa ehdokasta.
Uudenmaan väestöstä noin 70 % asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Koko muulla Uudenmaan alueella asuu siis vain noin 30 % väestöstä. Myös väestökasvu PKS:n suurten kolmen kunnan alueilla on lukumääräisesti suurta.
Esityksen mukaan kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus ja vaalit toimitetaan välittömänä suhteellisena vaalina.
Taitaapa käydä niin, että Uudenmaan maakuntavaltuuston päätökset tulevat tekemään Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuvat maakuntavaltuuston valtuutetut.
Suhteellisen vaalin puoluelistojen suurimmat äänimäärät ja siis puoluelistojen korkeimmat vertailuluvut tulevat näiden kolmen suurimman (väestöltään yhteensä 70 %) kaupungin asukkaista asetetuille ehdokkaille.
Tätä tämä Sipilän hallituksen kielteinen kanta PKS:n omaa sote- aluetta koskien tulee merkitsemään. Oman alueensa lisäksi PKS:n maakuntavaltuutetut tulevat päättämään muidenkin Uudenmaan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Esimerkiksi Nurmijärven kuntalaisilla ei olisi tällöin tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihinsa lainkaan. Muutoksen suurta vaikutusta eivät kuntalaiset osanne vielä lainkaan hahmottaa.
Valtio rahoittaa ja ohjaa maakuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Sipilän hallitus esittää lakiluonnoksessa, että rahoittajana valtio ohjaa maakuntien taloudenpitoa. Maakunnille on tarkoitus luoda talouden ohjausmalli, jotta maakunnat selviävät tehtäviensä hoitamisesta ja jotta Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua voidaan hillitä tavoitteiden mukaisesti.
Hallitus haluaa leikata sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvusta.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.
Tästä syystä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla. Tavoitteena on hidastaa sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua noin 1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain vuosina 2020–2029.
Sipilän hallituksen mukaan Sote-menojen kasvua voidaan hillitä mm.
- tehostamalla toimintaa
Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen keskittämistä,
jolloin ne myös etääntyvät niitä tarvitsevista
- ottamalla käyttöön parhaat toimintamallit
Tämä tarkoittanee digitalisoinnin, videohoitojen,
itsepalvelujen jne. lisäämistä palvelujen saamiseksi sekä
palveluissa. Tästä seuraa vanhuksille ja aistirajoitteisille palvelujen käyttäjinä kasvavia vaikeuksia.
- vähentämällä palveluntarvetta hoitamalla oikea-aikaisesti
Hyvä tavoite, mutta palvelutarpeen väestön ikääntymisen
johdosta nopeutuvasti kasvaessa, ei tätä oikea-aikaisuuden tavoitetta voida tällä
maakuntamallilla ja valtion säästövaatimuksilla toteuttaa
- ennaltaehkäisemällä sairauksia
Tämä jää kuntien ja väestön toteutettavaksi ja
ikääntyneen väestön määrän ja tästä johtuvan
palvelutarpeen jatkuvasta kasvusta johtuen mahdottomaksi.
Ihmisen vanhenemista ja sen hänelle aiheuttamia
seurauksia ei voi ennalta ehkäistä.
- tukemalla terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa,
Tämä on tärkeätä, mutta toteuttaminen käytännössä on
kuntien ja ihmisten omista mahdollisuuksista ja
toiminnasta riippuvaa.
- korottamalla asiakasmaksuja
Tämä Sipilän hallituksen esittämä vaihtoehto julkisen
rahoitustarpeen kasvun hidastamiseksi on vakava uhka
julkisesti rahoitettavia hoito- ja hoivapalveluja paljon
arvitseville eläkeläisille ja heidän elämänlaadulle.
tai viime kädessä
- rajaamalla palveluntarjontaa siten, että yksilön oikeus tarpeelliseen hoitoon
kuitenkin turvataan
Tämä on vakava yhdenvertaisuutta loukkaava hallituksen
esitys. Kaikkea sitä hoitoa tai hoivaa ei annettaisi
jatkossa julkisella rahoituksella mitä nyt. Seurauksena
olisi se, että maksukykyinen saisi kaiken tarvitsemansa,
mutta palveluja paljon tarvitsevat pieni- ja keskituloiset
eläkeläiset saisivat vain valtiovallan ”palvelulupauksen”
mukaisen välttämättömän hoidon tai hoivan.
Hallitus toteaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tukevat osaltaan menosäästötavoitteeseen pääsyä. Tämä voi toteutua vain, jos maakunnat ja sote - palvelujen tuottajat ottavat aktiivisesti käyttöön kustannusvaikuttaviksi tiedetyt toimet.
Sipilän hallitus toteaa, että asetettu tavoite kustannusten kasvun hidastamisesta on erittäin kunnianhimoinen ja edellyttää, että koko uudistus viritetään tästä näkökulmasta oikein.
Ajatelkaa sitä, minkä uhan tämä sote-uudistuksen pakkosäästöviritys määrällisesti ja suhteellisesti kasvavalle vanhusväestölle aiheuttaa. Ikääntyneet ovat juuri niitä julkisesti rahoitetun sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä pääasiassa.
Tilastot ja kokemukset osoittavat sen, että terveys- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa myös euroissa mitaten progressiivisesti iän noustessa. Mitä suurempi määrä meitä elää entistä vanhemmiksi sitä enemmän kasvavat hoito- ja hoivamenot suhteessa sekä euroissa. Tästä syystä kaikki hoidon ja hoivan asiantuntijatkin pitävät mahdottomana tätä menoleikkausten toteuttamista.
MIELESTÄNI MEIDÄN ON YHDESSÄ TORJUTTAVA TÄMÄ HOIDON JA HOIVAN SAANNIN SEKÄ PALVELUJEN LAADUN HEIKENTYMISEN UHKA!
Lakiesityksen mukaan kunnilla säilyy vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tähän liittyvät kunnan tehtävät pysyvät samoina kuin tähänkin asti.
Keinojen löytäminen varsinkin ikääntyneen väestön elinvoiman ja toimintakyvyn mahdollisimman hyvänä säilymiseksi korkeaan ikään saakka ja toiminta yksinäisyyden tunteen esiintymisen vähentämiseksi on hyvin tärkeätä.
Tästä kunnat eivät voi selviytyä perinteisillä siilomaisilla toimintojen organisoinnilla. Erityisesti ikääntyneen väestön elinvoiman ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan poikkihallinnollista ohjelmajohtamista ja tiivistä kumppanuusyhteistyötä kunnan ja paikallisten eläkeläisjärjestöjen kesken. Ikäihmiset on kunnan ja eläkeläisten yhdistysten yhdessä etsittävä ja löydettävä sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja muiden kanssa yhdessä ilon hetkiä kokemaan.
Esimerkiksi Espoon kaupungissa on tällaisella poikkihallinnollisella ohjelmajohtamisella ja kumppanuudella eläkeläisyhdistysten kanssa saatu hyviä tuloksia.
Kuntien tuloja on lakiehdotuksen mukaan tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti.
Kunnallisveron ja yhteisöveron tuottoa alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään, koska valtio rahoittaa maakuntien tehtävät. Uudistus toteutetaan hallituksen linjauksen mukaisesti siten, että työn verotus ei kiristy eikä kokonaisveroaste nouse.
Merkittävin muutos on se, että valtion tuloveroasteikko alkaa nykyistä selvästi alemmalta tulotasolta ja siihen tulee enemmän portaita.
Lisäksi muutetaan mm. työtulovähennystä, perusvähennystä sekä kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen eläketulovähennyksiä.
Hallituksen mukaan udistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten verotuksen tasoon.
Kunnallisverotusta kevennetään lähtökohtaisesti saman verran kuin valtion verotusta kiristetään.
Uudistuksen jälkeen verovelvolliset maksavat vähemmän kunnallisveroa ja enemmän valtionveroa kuin nykyisin, mutta kokonaisuutena verotuksen taso pysyy lähes ennallaan. Hyvin pienet muutokset verotuksen tasossa ovat kuitenkin mahdollisia.
Lopullisen valmistelun yhteydessä veroparametrit määritetään siten, ettei työn verotuksen kiristymiä tapahdu lainkaan.
Tästä voi seurata eläkeläisten verotuksen kiristyminen suhteessa työtulojen verotukseen. TÄMÄ ON PYSTYTTÄVÄ ESTÄMÄÄN.
KALTOIN KOHTELU HOITOYKSIKÖISSÄ
Olemme saaneet mediasta lukea siitä, että on hoivayksiköitä, joissa asiakkaalla on mahdollisuus WC käyntiin vain kolmena päivänä viikossa tai siitä, että jos ruokailua ei ole ehtinyt suorittaa määräajassa, ruoka viedään pois.
VALVIRAN siis valvovan viranomaisen tuore tutkimustulos oli järkyttävä, mutta ei kaikkia yllättävä.
Hätkähdyttävää tutkimustuloksien perusteella oli se, että jonkinlainen vanhusasiakkaiden kaltoin kohtelu on vakiintunut käytännöksi lähes kaikissa vanhusten hoitoyksiköissä.
Henkilöstö piti itse tähän suurimpana syynä henkilöstön liian pientä määrää.
Silti tässä vain euroa arvostavassa yhteiskunnassa hallitus esittää edellä mainittujen menojen pienentämiseksi henkilöstön määrää vähennettäväksi hoitoyksiköissä vielä nykyisestäkin suhteessa asiakkaiden määrään.
Kaltoin kohtelua voidaan olennaisesti vähentää ympärivuorokautisessa hoivayksiköissä säätämällä sitovalla lain määräyksellä hoitajamitoitukseksi vähintään 0,7 hoitajaa yksikössä hoidettavaa vanhusta kohden ja yksikön asiakkaiden palvelutarpeen sitä edellyttäessä hoitohenkilöstön tätä suurempaa määrää suhteessa yksikössä hoidettavien vanhusten määrään.
OMAISTEN AIHEUTTAMA KALTOIN KOHTELU
Hyvin paljon tässä koventuneessa eriarvoistuneessa yhteiskunnassa tapahtuu myös esimerkiksi oman vanhemman hylkäämisiä eli jopa täysin yhteydenpidon katkaisemista omaan vanhempaan.
Järkyttäviä ovat myös tuoreet uutiset vanhuksien läheisten esim. lasten kohtelusta vanhaa äitiään kohtaan. Hyvin paljon esiintyy myös painostusta esim. kodista pois muuttamiseen ja kodin luovuttamisvaatimuksia perilliselle. Myös suorastaan kiristystä, uhkailua ja väkivaltaa esiintyy niin paljon, että tähän meidän pitää Suomessa nyt tarttua tiukasti valistuksen keinoin ja lainsäädäntöä tiukentaen ja sen myötä oikeuskäytäntöä kiristäen.
IKÄIHMISET AGRESSIIVISEN KERÄYS- JA MYYNTITYÖN KOHTEENA
Ikääntyneiden hyväksikäyttö on kasvanut suurimittaiseksi myös mm. rahankeräyksissä sekä lehtien, kirjojen, lisäravinteiden ja muunkin tavaran myynnissä.
Meistä kaikista näyttää olevan tiedot yleisesti käytettävissä iästä, sukupuolesta, harrastuksista, terveydentilastamme jne. jne.
Ja sitten kimpussamme ollaan puhelinmyynnillä, sähköpostilla, kirjetarjouksin ym. tavoilla.
Vanhuksen on myös paljon vaikeampi kieltäytyä taitavasti käyttäytyvän hyväksikäyttäjän tarjouksista kuin nuoremman henkilön. Säälin tunne myyjää tai keräyskohdetta kohtaan voi johtaa siihen, että vanhus tekee lahjoituksia tai ostosopimuksia ajautuen itse maksukyvyttömyyteen, leipäjonon asiakkaaksi ja kunnallisen velkaneuvonnan piiriin.
Yhteiskunnan on luotava suojelukeinot ikäihmisille tällaisen liike- ja keräystoiminnan suurimittaiseksi jo paisuneen ja aktiivisen painostuksen lopettamiseksi.
VÄKIVALTARIKOSTEN JA RYÖSTÖJEN KOHTEEKSI JOUTUMISEN ESTÄMINEN
Meidän on käynnistettävä tässä koventuneessa ja eriarvoistuneessa yhteiskunnassa yhdessä vaatimukset yhteiskunnan toimiksi vanhusten sekä koti- että katuturvallisuuden parantamiseksi.
Sipilän hallitus ajaa lainsäädännön muutoksella kodeissa annettavan hoidon ja hoivan lisäämistä tavoitteena mahdollisimman korkeaan ikään, jopa kuolemaan saakka omassa kodissa asumista. Tämä edellyttää mielestäni samanaikaisesti monipuolisesti turvallisuusjärjestelyjen kehittämistä ja varmistamista yhteiskunnan toimesta. Myös valheellisesti hoitajina, huoltomiehinä, poliiseina jne. esiintyvien sisäänpääsy on voitava estää kotihoidon piirissä olevaan asuntoon.
ELÄKELÄISKÖYHYYDEN KASVU PYSÄYTETTÄVÄ
Otan vielä esille yhden suurista eläkeläisväestön ongelmista. Se on eläkeläisköyhyyden huolestuttava kasvu. Meidän on havaittava tämän päivän eläkeläisten toimeentulon nopea parantamistarve ja tehtävä se kunnolla.
Kansaneläkettä on tietenkin nostettava vaikuttavasti. Se yksin ei anna enää mahdollisuutta edes perustarpeiden niukkaan tyydyttämiseen.
Eläkeläisköyhyys on kasvamassa huolestuttavalla tavalla myös työeläkettä saavan väestön keskuudessa. Maksuhäiriöt, jonotus velkaneuvojille ja leipäjonoista ravinnon hankkiminen ovat normaalia arkea jo järkyttävän suurelle työeläkeläisten määrälle.
Eläkkeellä oloajan kasvaessa jo alkujaan pienet työeläkkeet eivät turvaa eläkeläisen maksukykyä. Indeksitarkistuksen prosentit eivät anna keskimääräistä ja sitä pienempää työeläkettä saavalle maksukyvyn säilymiseksi riittävästi euroja asumis- ja muiden elinkustannusten noustessa.
Vuosia pienellä eläkkeellä eläneellä ei ole myöskään mitään mahdollisuutta maksukyvyn jatkuvasti alentuessa hankkia niitä uusia hyödykkeitä, jotka kuuluvat muun väestön hankintoihin ja elämänlaatuun.
Vuosi vuoden jälkeen alentunut maksukyky jättää ikääntyneemmät pienituloiset eläkeläiset myös yhteiskunnassa jaettavan tiedon ulkopuolelle, sillä heillä ei ole maksukykyä hankkia eikä ylläpitää tarvittavia informaatiotekniikan kehityskulun myötä yleistyneitä informaatiovälineitä. Tästä aiheutuu osalle eläkeläisistä syrjäytymisen ja yksinäisyyden tunnetta sekä masennusta ikävin seurauksin.
Lainsäädäntöä on mielestäni mahdollisimman pian muutettava siten, että vuosittain turvataan eläkeindeksitarkistuksilla myös pienimpien työeläkkeiden ostovoiman säilyminen siirtymällä indeksitarkistuksissa ns. sekalinjaan, jossa toteutetaan sekä euromääräinen että prosenttikorotus keskimääräisiä ja sitä pienempiä eläkkeitä suhteellisesti enemmän korottamalla.
V.S. 7.10.2016
| ||