diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
        1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30  
Tietotori

Suomen ja sen kansan turvallisuudesta


Suomen ja sen kansan turvallisuudesta
Aina uudelleen ja uudelleen käynnistyy maassamme keskustelu suurvaltojen valtapoliittisista tavoitteista ja niistä johtuvista aseiden kalistelusta ja jopa sotilaallisista toimista sekä niiden merkityksestä Suomelle. Tästä siirrytään sitten aina keskustelussa seuraavaan vaiheeseen, eli keskustelemaan Suomen sotilaallisesta liittoutumistarpeesta tai tarpeesta pysyä edelleen sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella. Siitä ilmaisen tässä näkemyksiäni.
Paasikivi oli ja on edelleen edesmenneenäkin laajasti arvostettu ja viisaaksi todettu valtiomies. Kun Suomen ja Neuvostoliiton välisestä YYA- sopimuksesta neuvoteltiin ja lopulta myös sovittiin, piti Paasikivi välttämättömänä sen kirjaamista sopimustekstiin, että Suomen pyrkimys on pysyä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Tämä kirjattiin myös sopimukseen Suomen vaatimuksesta.
Paasikiven ajattelun lähtökohta oli hänen muistiinpanojensa mukaan se, minkä me näemme nyt tälläkin hetkellä erittäin selvästi; suurvallat harjoittavat suurpolitiikkaa ja siinä niillä on keskenään eturistiriitoja.
Paasikivi totesi myös, että pienet valtiot ovat suurpolitiikassa objekteja, mutta suurvallat ovat suurpolitiikan subjekteja. Suurvallat harjoittavat suurpolitiikkaa, mutta pienet valtiot eivät sellaista harjoita eikä niiden pidä sellaista harjoittaa.
On nähtävissä, että nyt suurvaltojen suurpolitiikassa on erittäin paljon eturistiriitoja ainakin neljässä eri maanosassa, Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa sekä Etelä- ja Keski-   Amerikassa ja globaalisti mm. energian tuottamistavassa ja siihen liittyen myös ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Nyt on todellakin viisasta pysyä Paasikiven linjalla ja kaukana erityisesti näistä eri maanosissa käytävistä valtapoliittisista suurvaltojen suurpolitiikan ristiriidoista.
Sen sijaan tietenkin suuren globaalin katastrofin torjumisessa, eli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä meidän on otettava kantaa aktiivisesti. Se koskee Suomen väestöä suoraan ja välillisiltä vaikutuksiltaan jo nyt.
Ilmastonmuutos on jo nyt aiheuttanut suuria kansainvaelluksia ja nälänhätää, sairauksia ja sairauksiin nääntymistä ravinnon ja puhtaan veden puuttumisen johdosta sekä sotimista valtavan suurine uhrimäärineen.
Suomen väestö ja väestön valitsemat poliittiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajat ovat hoitaneet maamme asema huomioiden asioitamme hyvin. Toisen maailmansodan jälkeen saksalaisten joukkojen poistuttua maastamme ja Porkkalan vuokrauksen Neuvostoliitolle päätyttyä, ei Suomen valtakunnan alueella ole vieraiden valtioiden sotajoukkoja ollut sijoitettuna. Tarvetta siihen ei ole ollut.
Siihen ei ole tarvetta myöskään nyt.
Viisaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisella ja huolehtimalla nykyistä paljon paremmin Suomen väestön yhdenvertaisuudesta ja vähentämällä toimeentuloeroja pystymme antamaan parhaan turvan Suomen kansalle.
Suomen väestön turvallisuus ja kansantalous EU:n jäsenmaana ja valuuttaunionin jäsenenä riippuu vaikuttavasti EU:n harjoittamasta politiikasta ja Euroopan Keskuspankin toimista. EU:n politiikka puolestaan riippuu vahvasti EU:n suurten jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta.
Suomen tulisikin pyrkiä vahvasti vaikuttamaan EU:n sisäisessä päätöksenteossa siihen, että EU ei toimisi turvallisuuspolitiikassa siten, että EU joutuu suurten valtioiden välisten ristiriitojen johdosta konfliktin osapuoleksi. Suomen tulee myös vaatia EU:lta jäsenvaltioiden väestön toimeentulon kahtiajakautumisen pysäyttämistä ja tuloerojen kaventumista aikaansaavaa politiikkaa. EU on tuloeroja ja väestön kahtiajakoa lisäävillä toimillaan luomassa sisäisesti turvallisuusuhkaa väestölleen. Tämän turvallisuusuhkan kasvamisen pysäyttämiseksi ja poistamiseksi tulisi EU-valtioiden ponnistella nyt ripeästi.
V.S. 31.7.2017     


Uutiset Espoo.fi

Äänestä: Mikä nimeksi uudelle Palvelutorille?

​Kalajärven lähipalvelukeskus kehittyy palvelutoriksi vuoden 2020 alusta...

Lue lisää »

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa ensi keskiviikkona 20.11.2019

Lautakunta käsittelee Suur-Matinkylän alueen terveysasemapalveluja.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Huuhkajahuuma sekoitti eduskunnan täysistunnon – puhe 24 metrin kalastusaluksista karkasi käsistä: ”Verkot kireiksi!”

Eduskunnassa käsiteltiin tänään lakia, jossa ehdotetaan muutettavaksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annettua...

Lue lisää »

Suurliiton lakkokoneisto on kunnossa kevättä varten – ”Kyllä me yhdessä hoidamme tämän maaliin”

Kevättalvea on ounasteltu työmarkkinakierroksen koetinkiveksi, kun kunta-ala, muun muassa suurliitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, istuu...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n Rönnholm ja Penny Progressiivisen Allianssin hallitukseen

Edistyksellisiä puolueita yhteen kokoava Progressiivinen Allianssi (Progressive Alliance, PA) kokoontui tänään Tukholmassa. Paikalla oli...

Lue lisää »

SDP:n Väätäinen: Rintamalisän korotus on kaivattu kunnianosoitus sotiemme veteraaneille

Eduskuntaryhmät ovat päättäneet tuntuvasti korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon....

Lue lisää »