diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31      
Tietotori

Sairaanhoitoon uusi organisointi

Sairaanhoitoon parempaa vaikuttavuutta, kustannussäästöjä ja tasa-arvoa

Huolimatta kansainvälisesti verraten tehokkaasta terveydenhoitomallistamme, meidän on etsittävä nykyistä parempi julkisen sairaanhoidon organisointimalli. Tämä on välttämätöntä sekä hoitotarpeen jatkuvan kasvun että nyt nopeasti kasvavien yksikkökustannusten johdosta.
Sairaanhoidossa oikea-aikainen hoidon saatavuus on hoidon vaikuttavuuden sekä sairauden ja sen hoidon aiheuttamien kokonaiskustannusten kannalta keskeinen tekijä. Suomessa on löydettävä sairaanhoidon järjestämisessä sellainen ratkaisu, joka nykyistä paremmin ja nopeammin antaa sairastuneelle oikean hoidon. Uuden järjestämistavan on annettava oikea-aikainen hoito potilaille kaikkialla maassamme ja tasa-arvoisesti koko väestölle. Potilaan asuinkunnalla tai maksukyvyllä ei saa olla hoidon saantia hidastavaa tai vaikuttavuutta heikentävää vaikutusta. Tämä Suomen perustuslaissakin säädetty perusoikeus on jo vakavasti uhattuna. Samalla sairaanhoidon tuottavuutta on parannettava.
Akuuttien sairauksien hoidon jakautuminen julkisessa terveydenhoidossa kahdelle eri organisaatiolle ei ole järkevää. Jako perusterveydenhoitoon ja erikoissairaanhoitoon ei ole akuuttien sairauksien hoidossa perusteltavissa. Tämä jako viivyttää tarvittavan hoidon oikea-aikaista saatavuutta. Sairaudesta kärsivän on vaikea päästä kohtuullisessa ajassa vajaalla henkilöstöllä toimivaan terveyskeskukseen. Kun hän sinne lopulta pääsee, häntä yritetään hoitaa useilla terveyskeskuskäynneillä, ennen kuin hänet lopulta lähetetään sairaanhoitopiirin erikoislääkärin tutkittavaksi ja hoidettavaksi. Näin tapahtuu nimenomaisesti tämän kahtiajaon ja sen aiheuttaman hallintorajan johdosta. Potilas joutuu toistuviin tutkimuksiin ja erilaisiin lääkityskokeiluihin terveyskeskuksen toimesta, vaikka hänen olisi pitänyt heti oireidensa johdosta päästä erikoislääkärin tutkittavaksi. Tämän tuloksettoman terveyskeskusjakson aikana syntyy potilaalle sekä usein myös työelämässä olevan potilaan työnantajalle, kansaneläkelaitokselle ja erityisesti kunnalle aivan turhia kustannuksia. Liian myöhäinen oikea hoito aiheuttaa turhia menoja myös eläkejärjestelmille. Viivästynyt hoito pahentaa usein myös sairautta sekä lisää näin myös myöhässä annetun oikean hoidon kustannuksia ja hoidon jälkeistä kuntoutusaikaa kustannuksineen.
Halu päästä heti akuutin sairauden ilmetessä erikoislääkärin vastaanotolle - esimerkiksi lapsen sairastuessa lastenlääkärille - on synnyttänyt vakuutusmarkkinoille voimakkaasti kasvavan vakuutuskysynnän. Yksityisten vakuutusten ostajien käyttäytymiselle on puolestaan luonnollista se, että vähäistenkin ongelmien johdosta hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Halutaan hyödyntää kallis vakuutus. Tämä johtaa edelleen kasvaviin kustannuksiin. Niissä maissa, joissa sairaanhoito toimii vakuutusperusteisella rahoituksella, sairaanhoitomenot ovat kansantuloon nähden erittäin korkeita. Tähän ajautuminen on Suomessa voitava pysäyttää.
Erityisesti perusterveydenhuollon toimintakyky on jo vakavasti heikentynyt. Terveyskeskukset pieninä sairaanhoitoyksikköinä eivät pärjää henkilöstön rekrytoinnissa. Kunnilla niiden koosta riippumatta on ylivoimaisia vaikeuksia saada terveyskeskuksiin henkilöstöä ja tämän seurauksena kunnat ovat joutuneet turvautumaan erittäin kalliiseen ostopalvelutoimintaan. Joissakin kunnissa on jo menetetty lopullisesti kyky järjestää omalla henkilöstöllä terveyskeskuspalvelut ja tämän seurauksena riippuvuus omaa työtä huomattavasti kalliimmista ostopalveluista on nostanut hoitokustannuksia merkittävästi. Samanaikaisesti kustannusten nousun kanssa ovat kuitenkin terveyskeskuspalvelujen saatavuus ja laatu heikentyneet. Näin emme enää voi jatkaa.
Jako erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon tulee poistaa akuuttisairaanhoitoa koskien. Parhaiten tämä on toteutettavissa tekemällä nykyisistä erikoissairaanhoitopiireistä kaiken akuuttihoidon antavia palvelun tuottajia ja kunnista palvelun päätösvaltaisia tilaajia. Näin samalla nykyisistä terveyskeskuksista voidaan muodostaa myös erikoislääkäripalveluja tuottavia julkisen terveydenhoidon lääkärikeskuksia.
Kunnat toimisivat hoidon saatavuudesta vastuullisina tilaajina. Kunta tilaisi väestönsä tarvitseman akuuttisairaanhoidon kokonaisuudessaan omalta nykyiseltä erikoissairaanhoitopiiriltään, joka olisi velvollinen tuottamaan sen kunnan ja sairaanhoitopiirin välillä solmittavan sopimuksen mukaisesti. Kunta maksaisi väestönsä hoidosta vain toteutuvia kustannuksia vastaavan määrän. Sopimuksessa tulee tietenkin huomioida potilaan oikeudet ja hoitotakuumääräykset.
Tämä uudistus toisi erittäin suuria synergiaetuja kustannuksia alentaen. Erityisen voimakkaasti alenisivat hallinto- ja päivystyskustannukset. Myös terveyskeskusten muuttuminen näin eräänlaisiksi avohoitoklinikoiksi alentaisi sairaalahoidon tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Samalla oikean hoidon aikaistuessa hoitoviipeen aiheuttamat muut kustannukset poistuisivat.
Välittömästi myös henkilöstön rekrytointivaikeudet vähenisivät merkittävästi. Suuri julkisten sairaanhoitopalvelujen tuottajaorganisaatio, joka tarjoaisi myös hyvät etenemismahdollisuudet ja turvallisen kehittävän työyhteisön sijaistoimintoineen olisi haluttu työnantaja.
Julkisen sairaanhoitotoiminnan kustantajien, eli lähinnä kuntien ohella voittajia olisivat sairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Uudistus toisi oikeuden saada aina lääkäriin hakeuduttaessa paras tarpeellinen tutkimus ja hoito. Tämä olisi vaikuttava parannus nykyiseen järjestelmään.
Jo nyt, jos kuntapäättäjät näin rationaalisesti haluavat hoidon järjestää, voidaan tähän hoidon vaikuttavuutta lisäävään ja erittäin merkittävästi kokonaiskustannuksia alentavaan koko akuuttihoitoa koskevaan tilaaja- tuottajamalliin siirtyä sopimusjärjestelyin. Lainsäädäntöä tulisi myös uudistaa tämän muutoksen aikaansaamiseksi ja varmistamiseksi kaikkialla Suomessa mahdollisimman pian.




Uutiset Espoo.fi

Business Espoo yritysten, yrittäjien ja alueen parhaaksi

Espoolaisia ja sen lähikuntien yrityksiä palvellaan nyt entistä sujuvammin,...

Lue lisää »

Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote tammikuu 2019

Espoolaiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluihinsa. Espoon arvioitu...

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Prikaatikenraali Pasi Jokisesta Ilmavoimien komentaja

Presidentti Sauli Niinistö on määrännyt Ilmavoimien komentajaksi prikaatikenraali Pasi Jokisen. Jokinen toimii komentajana huhtikuun 1. päivästä alkaen....

Lue lisää »

Tass: Helikopteri pelasti heittoistuinta käyttäneen Suhoi-lentäjän Japaninmerestä

Venäjän Kaukoidässä törmänneen Suhoi-34-sotilaslentokoneen lentäjä on pelastettu merestä, kertoo uutistoimisto Tass. Heittoistuinta käyttänyt...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

Suuri kädenjälki, mutta pieni jalanjälki – Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä

Suomen on toimittava EU:ssa ja globaalissa ilmastopolitiikassa edelläkävijänä. Näin meillä on kokoamme ja omia päästöjämme suurempi vaikutus –...

Lue lisää »

Osaamispolku 2030: Varhaiskasvatus tulevaisuudessa

Useiden asiantuntijoiden mukaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykseen, koulumenestykseen ja elämään on kiistattoman tärkeä paitsi yksilöllisesti...

Lue lisää »