Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Tupo-sopimus, teollisuus ja julkinen sektori
Suomen kansantalouden etu ja tupo- sopimuksen tarpeellisuus.
Elinkeinoelämän Keskusliitto sekä erityisesti Teknologiateollisuuden nykyiset ja entiset johtajat vastustavat kokonaisvaltaisen talous- ja tulopoliittisen sopimuksen solmimista hyvin itsekkäistä syistä. Etelärannan ”hajauta ja hallitse” strategia sekä pääomapiirien ja suurten teollisuusyritysten johtajien piittaamattomuus Suomen julkisesta taloudesta ja Suomen väestön hyvinvoinnista estää heitä näkemästä Suomen ja maamme väestön toimeentulon kannalta asioita. Peittelemättä teollisuusjohtajat ilmaisevat ajavansa vain eri puolilla maailmaa toimivien yritystensä etuja.
Toisin kuin nämä pääomapiirien edustajat esittävät, nyt on Suomen kannalta vähintään yhtä tärkeätä kuin Liinamaan ”inflaation torjuntatupon” solmiminen aikoinaan, kokonaisvaltaisen laajan tulopoliittisen kaikkia sektoreita koskevan valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen välisen osapuolia velvoittavan sopimuksen solmiminen. Neuvottelutuloksen sisältö tulee osapuolten siirtää keskinäisiin sopimuksiinsa ja valtion tulo- ja menoarvioon.
Tämän nyt istuvan hallituksen on otettava johtava rooli maamme taloudesta ja väestön hyvinvoinnista.
Globaalisti tuottojen maksimointiin pyrkivän pääoman vallasta eli Etelärannan talutushihnasta on jo Suomen valtion poliittisessa johtamisessa irtauduttava. Näille taluttajille ei riitä mikään. He haluavat aina itselleen lisää ja lisää.
Julkinen sektori ei ole loinen teollisuuden toiminnalle. Myös vientiteollisuuden harjoittaminen Suomessa tarvitsee julkisen sektorin rahoituksella tuotettuja ja sen henkilöstön tarjoamia palveluja erittäin paljon. Ellei niitä palveluja tuoteta korkealla ammattitaidolla ja riittävästi, ei maassamme toimisi myöskään kilpailukykyinen vientiteollisuus.
Julkinen sektori kouluttaa henkilöstön myös vientiteollisuudelle. Julkisin varoin huolehditaan myös vientiteollisuuden henkilöstön sairaanhoidosta ja työterveyshuollon henkilöstön koulutuksesta sekä myös julkisin varoin kustannetaan merkittävissä määrin ennaltaehkäisevän työterveyshuollon käytännön toteutusta. Kunnalliset lasten päivähoitopalvelut ovat erittäin merkittäviä myös vientiteollisuudelle.
Julkisen sektorin resurssein huolehditaan myös yleisistä liikenneväylistä ja merenkulun turvallisesta sujumisesta ympärivuotisesti. Julkisen hallinnon päätöksin ja julkisin varoin turvataan maassamme myös yleinen vesi- ja jätevesihuolto sekä hinnaltaan edullisen energian riittävä saatavuus teollisuudelle. Julkinen valta turvaa lainsäädännöllä ja osin julkisin varoin myös viestintäverkoston ja postipalvelut maassamme.
Uskottava maanpuolustus puolustusvoimineen, rajavartiosto, tulli ja poliisivoimat ovat myös teollisuutemme turvaksi toimivia julkisin varoin järjestettyjä turvajärjestelmiä.
Koko oikeuslaitoksemme on välttämätön osa itsenäisen valtion olemassaololle ja järjestykselle. Se on sitä myös teollisuudellemme ja sen palveluksessa oleville ihmisille.
Tätä yksityiskohtien luetteloa teollisuuttakin hyödyttävistä julkisin varoin hoidettavista palveluista voisi kirjoittaa kirjan verran. Valtion tulo- ja menoarvion sekä kuntien talousarvioiden asioista lähes kaikki hyödyttävät suoraan tai välillisesti myös teollisuuttamme ja sen työntekijöitä. Julkisen sektorin työntekijöiden työ on myös vientiämme ja teollisuutemme toiminnan mahdollistavaa ja sitä tukevaa työtä.
Vastaavasti Suomen viennillä on erittäin suuri merkitys kansantaloudellemme. Vientiteollisuuden toimintaedellytykset ovat siksi erittäin tärkeät maallemme. Myös työelämän olojen monipuolinen kehittäminen on teollisuudessa saatava nopeasti käyntiin. Suomalaisen työntekijän työoloja on parannettava huomattavan työkyvyttömyysriskin ja raskaimmissa ammateissa työskentelevien työntekijöiden poikkeuksellisen lyhyen elinajan odotteen johdosta. Myös vientiteollisuuden henkilöstö on ostovoimansa ansainnut. Sen riittävyydestä on pidettävä huolta jatkossakin.
”Ahneuden piru” on kuitenkin vienyt maastamme kannattavaakin teollista tuotantoa erityisesti halpatyövoiman maihin ja maanosiin. Palkkojen ja työelämän taso näissä maissa on niin matala, että niillä palkoilla ja niissä työoloissa Suomessa ei voi elää eikä tehdä työtä.
Meidän ei pidä hyväksyä ahneiden pääomapiirien edustajien vaatimuksia Suomen väestön ostovoiman leikkaamisesta palkkoja alentaen. Ei minkään sektorin työntekijöiltä. Kilpailukykymme tulee perustua markkinoilla muihin tekijöihin. Suomen väestön köyhdyttäminen ei paranna teollisuutemme kilpailukykyä kotimarkkinoilla eikä viennissä.
Pidän epäasiallisena ja puutteelliseen tietoon perustuvana asenteena sitä näkemystä, että työntekijän ammattitaito tai työn yhteiskunnallinen merkitys olisi julkisin varoin rahoitetussa toiminnassa huonompi kuin vientiteollisuudessa. Työntekijän ostovoimatarve ei riipu myöskään siitä, työskenteleekö hän vientiteollisuuden vai julkisen sektorin palveluksessa.
Julkisen sektorin henkilöstöä ei voi myöskään enää kokonaishenkilömäärältään vähentää. Jo nyt julkisen sektorin työtä on ulkoistettu liikaa ja yhteiskuntaa vahingoittavasti. Harmaa talous ja korruptio suorastaan kukoistavat myös julkisen sektorin töiden ulkoistamisten seurauksena. Tämä koskee sekä rakentamista että palveluja. Työn laatu on myös romahtanut puutteellisen ammattitaidon johdosta. Ulkoistettujen ja markkinoille ketjuuntuneiden sekä samalla pirstaloituneiden toimintojen valvontaa ei pystytä viranomaisten toimesta käytännössä toteuttamaan.
Terveydenhoidossa, vanhusten hoidossa, poliisitoimessa, tullissa, pelastustoiminnassa jne. vallitsee myös huutava työvoimapula, joka aiheuttaa yhteiskunnalle suuria taloudellisia menetyksiä ja väestölle kärsimyksiä. Yhteisiä julkisia palvelujamme ja muita julkisia toimintoja on jo nyt kuristettu liikaa ja yhteiskunnalle vahinkoa aiheuttaen sekä väestön yhdenvertaisuutta loukaten.
Julkisia palveluja ja toimintoja on nyt elvytettävä eikä suinkaan enää kiristettävä uusilla leikkauksilla ja henkilöstövähennyksillä.
Meidän sosialidemokraattien on otettava vastuuta nyt yhteiskuntamme eheydestä ja vaadittava oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämistä yhteiskunnassamme.
Sosialidemokraattisten ministereiden, eduskuntaryhmämme ja puoluejohtomme julkisia mielipiteitä ja poliittisia linjauksia seurataan nyt väestön keskuudessa valppaasti. Toivo ja pelko vaihtelevat ihmisten mielissä. Annetaanko pääomapiirien edelleen välillisesti johtaa maatamme myös poliittisesti vai taistelemmeko lupaustemme mukaisesti oikeudenmukaisemman Suomen puolesta.
| ||