Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Espoon "Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston" varat käyttöön
Espoon "Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston" varat tarkoituksenmukaiseen käyttöön
Espoon rahastojen varallisuus on hajautettu useille varainhoitajille ja vähäiseltä osin Espoon itse sijoitettavaksi Espoon virkamiestyönä. Kaikki salkunhoitajat ja Espoo itse ovat hajauttaneet sijoitukset lukuisiin eri sijoitusinstrumentteihin ja samalla hajauttaen mm. Suomeen, Eurooppaan, Pohjois- Amerikkaan, Japaniin, globaaleihin sijoituksiin ja kehittyville markkinoille. Reaalituotto on jäänyt Espoolta saamatta. Eivät kaikki sijoitukset sentään ole olleet tuottamattomia. Hyviä poikkeuksiakin on. Esimerkiksi korkomarkkinoilla yhdysvaltalaisista yrityslainoista on saatu rahastoille 4 – 8 % tuottoa.
Suurimpien Espoon rahastojen osalta voimme todeta kaikkien sijoitussalkkujen yhteisenä jakautumana seuraavaa 31.12.2011:
”Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston” varoista oli osakkeissa vuoden 2011 lopussa 31 %. Joukkovelkakirjalainoissa oli vastaavasti 43 %. Rahamarkkinasijoituksissa oli 24 % ja muissa sijoituksissa 3 %.
” Peruspalvelujen kehittämisrahaston” varoista oli vuoden 2011 lopussa joukkovelkakirjalainoissa 65 %, rahamarkkinasijoituksina 30 % ja osakkeissa vain 4 %. Vaihtoehtoisina sijoituksina oli 1 %.
Nämä molemmat rahastot tuottivat toki ylijäämää, mutta inflaatiovauhti huomioiden tuoton olisi pitänyt olla parempi. Jos varoja olisi käytetty rakennuskelpoisen raakamaan ostoon, arvonnousu kaavoituksen jälkeen olisi erittäin korkea. Kaavoitettujenkin asuntorakennustonttien arvo nousee Espoossa vuosittain kymmenissä prosenteissa.
Vuoden 2012 Espoon talousarvion mukaan Peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan 40 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmakauden muina tulevina vuosina molempina 30 miljoonaa.
Mielestäni nyt olisi viisasta ”sijoittaa” näiden molempien rahastojen varoja varmalla riskittömällä tavalla ja rationaalisin perustein kuten edellisessä kirjoituksessani totean Espoon omaan taseeseen maanhankintaan, palvelujen tuottamisessa tarvittaviin investointeihin ja korjausinvestointeihin.
Tämä edellyttäisi ”Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston” sääntöjen muuttamista valtuuston päätöksellä.
Tämä olisi viisasta myös tässä tilanteessa ja erityisesti juuri nyt.
| ||