Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Eläkeikärajan 63 vuotta nosto leikkaisi alkavia eläkkeitä
Eläkeikärajan 63 vuotta nosto leikkaisi alkavia eläkkeitä
On hätkähdyttävää kuunnella miten erityisesti raskaimmissa ammateissa työskentelevien ihmisten elämänlaadusta ja toimeentulosta piittaamatta poliittiset puolueet esittävät vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamista. Epäilen, että nämä puolueet eivät ole edes ottaneet selvää nykyisestä eläkkeelle siirtyvien määrästä työkyvyttömyyden johdosta eivätkä elinajan suuresta eroavuudesta Suomen väestössä. Nämä puolueet eivät taida tietää myöskään sitä, että huomattavalla osalla työväestöstämme elinajan odote ei ole noussut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana tai nousu on ollut varsin pieni.
Esimerkiksi tutkimusten mukaan asiantuntija- ammateissa työskennelleen ja ylemmän toimihenkilömiehen keskimääräinen elinaika on noin 81 vuotta, mutta raskasta ruumiillista työtä tehneillä noin 74 vuotta. Myös työntekijöiden tapaturmariski, sairastumisriski ja siitä seuraava työkyvyttömyysriski ovat kerrannaiset työntekijöillä asiantuntija-ammateissa työskenteleviin nähden.
Tutkimukset osoittavat myös henkilön koulutuksella olevan suuren merkityksen elinikään. Korkea-asteen koulutuksen saanut mies elää keskimäärin 6,2 vuotta pitempään kuin perusasteen koulutuksen saanut mies. Pelkän perusasteen koulutuksen käyneiden kuolleisuus on tutkimusten mukaan keski-iässä miehillä noin kaksinkertainen ylimpään koulutusryhmään verrattuna ja naisilla puolitoistakertainen.
Myös sosioekonomisilla seikoilla on tutkimusten mukaan suuri merkitys kuolleisuusikään. Kuolleisuus kasvaa tulojen pienentyessä. Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4-kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7-kertainen. Tämä tuloerojen vaikutus näkyy kuolleisuudessa jo suurituloisimman tulonsaajien kymmenyksen ja toiseksi suurituloisimman kymmenyksen välillä. Sosioekonomisten ryhmien sairastavuusero on myös suuri.
Nykyinen vanhuuseläkkeen alaikäraja on jo nyt huomattavan suurelle väestön osalle työ- ja ansiokykyisenä saavutettavaksi liian korkea. Vuoden 2011 eläkkeelle siirtymistilastot osoittavat, että joka kolmas myönnetty eläke oli työkyvyttömyyseläke, vaikka myöntökäytäntö työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi on erittäin tiukka. Arvioiden mukaan useita kymmeniä tuhansia tosiasiassa työkyvyttömiä onkin pitkäaikaistyöttöminä työnhakijoina pääsemättä kuitenkaan työhön sairautensa johdosta. Heidän eläketurvansa kärsii tästä pahoin. Jos vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan nykyisestä 63 vuodesta, johtaa se jo nyt vakavana havaittavan ongelman ja epäoikeudenmukaisuuden lisääntymiseen ja eläketurvan merkittävään pienentymiseen eläkeläisväestöllä. Työ- ja
ansiokyvyttömyyden seurauksena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvällä henkilöllä eläketurva jää koko jäljellä olevaksi elinajaksi merkittävästi heikommaksi kuin mitä se olisi vanhuuseläkeikään saakka työssä olemalla. Mitään eläkeoikeudellisia perusteita alarajan nostamiselle Suomessa ei ole. Päinvastoin, eläkeoikeudelliset ja oikeudenmukaisuus seikat edellyttäisivät ikärajan alentamista nykyisestä.
| ||