Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Irtisanomissuoja ja yritysdemokratia Eurooppalaiselle tasolle
Suomalaisten palkansaajien asemaa on vahvistettava
Lainsäädäntöä on kehitettävä ensitilassa maamme palkansaajien irtisanomissuojan parantamiseksi sekä YT-lain muuttamiseksi toimivaksi yritysdemokratialaiksi, molemmat vähintään Saksassa sovellettavalle normitasolle.
Uutiset viikosta viikkoon ja jälleen eilen ja tänään, varmasti huomennakin, ovat tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille palkansaajille ja heidän perheilleen ahdistavia ja pelkoa aiheuttavia. Suomalainen palkansaajaväestö ei ole ollut 1950 luvun jälkeen näin alistettu kuin mitä se nyt on. Vuosikymmeniä, aina 1960 luvun alusta lähtien noin 30 vuotta konsensushengessä kehitetty maamme palkansaajien asema ja suomalainen työelämä sekä työmarkkinoiden pelisäännöt ovat nyt pääomapiirien ja niitä tukevien poliittisten suuntausten romutushalun kohteina.
Työnantajat haluavat tulkita yksipuolisesti työelämää koskevia normeja ja pelisääntöjä. Työntekijöiden asemaa heikennetään työehtosopimuksista ja lainsäädännöstä välittämättä ja tätä pidetään oikeudenmukaisena toimintana. Kun palkansaajat vastustavat työnantajien mielivaltaisia yksipuolisesti tekemiä työntekijöiden oikeuksia loukkaavia päätöksiä, palkansaajat syyllistetään median ja tietenkin palkansaajien oikeuksien vähentämistä vaativien työnantajajärjestöjen toimesta. Työnantajat ja pääomapiirit ovat luopuneet reilusta pelistä.
Suomeen säädettiin konsensus aikakaudella myös yhteistoimintalaki. Lainsäädännöltä odotettiin yrityskohtaisen hyvän yhteistyön toteutumista ja yrityksen yhteistä kehittämistä laissa säädetyn tarkoituspykälän mukaisesti. Työnantajat ovat hylänneet täysin lain tarkoituksen mukaisen soveltamisen ja yhteistoimintamenettelystä on muodostunut pelätty asia palkansaajille, sillä työnantajat soveltavat yhteistoimintaa vain työntekijöidensä vähentämistilanteissa, ja silloinkin vain muodollisesti ilman todellista yhteistoimintatavoitetta.
Työsuhdeturvattomuus ja toimeentulo-ongelmat aiheuttavat pelkoa ja hätää yleisesti palkansaajien keskuudessa. Yleinen pelko palkansaajaväestöllä työpaikan menettämisestä vaikuttaa laajasti väestön hyvinvointiin, myös vakavaa sairastavuutta lisäävästi ja kansantaloutta vahingoittavasti.
Suomalaisen palkansaajan muita Euroopan teollisuusmaita heikompi irtisanomissuoja ja muihin Euroopan teollisuusmaihin verraten kelvoton yritysdemokratia vaikuttaa myös ylikansallisten konsernien valintoihin vähennettäessä tuotantoa Euroopassa. Suomessa on suurpääoman ahneudelle Euroopan teollisuusmaiden heikoimmat suitset ja siitä kärsivät nyt vakavasti Suomen väestö ja kansantalous.
| ||