Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Hallituksen ministerit eivät ymmärtäneet, mitä päättivät?
Hallituksen ministerit eivät ymmärtäneet päätöksensä vaikutuksia
Olen tullut melko vakuuttuneeksi siitä, että ministerit eivätkä muutkaan keskeiset päättäjät ole vieläkään ymmärtäneet mitä he kehysriihessä päättivät tai, jos ovat ymmärtäneet, teko on tahallista ja tarpeetonta Suomen kansan köyhdyttämistä ja julkisen talouden rapauttamista. Myöskään media ei ole esim. KEL- ja TyEL sidonnaisten etuuksien indeksileikkauksen soveltamisaluetta ja kokonaisvaikutusta ymmärtänyt.
Myöskään lapsilisien nyt päätettyä leikkausvaikutusta ja indeksi jäädytystä kokonaan 2013 – 2015 eivät poliittiset keskeiset päättäjät tunnu vaikutuksiltaan tietävän.
Hallitus päätti kehysriihessä, että KEL- ja TyEL sidonnaiset indeksitarkistukset tehdään vuonna 2015 pääsääntöisesti 0,4 %:n suuruisina, vaikka indeksipistelaskenta antaisi suuremman, arviolta ainakin 1,5 %:n korotuksen. Työeläkeindeksiin on sidottu yksityisten ja julkisten alojen eläkejärjestelmien mukaisten maksussa olevien ansio- ja perhe-eläkkeiden lisäksi sotilasvammalain mukaiset eläkkeet, sukupolvenvaihdoseläkkeet, luopumiseläkkeet, luopumistuet ja -korvaukset, kuntoutusrahan vähimmäismäärä sekä virkamieslain mukainen toistuva korvaus. Lisäksi työeläkeindeksiin on sidottu tapaturmavakuutuslain, sotilastapaturmalain, liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain ja ympäristövakuutuksesta annetun lain mukaiset maksussa olevat etuudet. Tämä hallituksen kehysriihen indeksitarkistuksen
leikkauspäätös merkitsisi toteutettuna sitä, että yllä mainittujen yhteensä kokonaissummaltaan noin 30 miljardin eläkkeiden, korvauksien ja etuuksien saajien ostovoiman menetys olisi nyt käytettävissä olevien indeksilukujen valossa noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana heidän menettämänsä sosiaaliturvan määrä olisi jo noin 3,5 miljardia euroa, sillä heidän sosiaaliturvan taso jäisi tulevaisuudessa pysyvästi reaaliselta ostovoimaltaan tämän indeksileikkauksen johdosta alemmalle tasolle. Tämä merkitsee myös valtiolle suuria verotulojen menetyksiä.
Suurta osaa Kelan etuuksista tarkistetaan vuosittain KEL- indeksillä. Tarkistus koskee kansaneläkkeen lisäksi takuueläkettä, perhe-eläkettä, rintamalisiä, sotilasavustuksen perusavustusta, vammaistukia, työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä lapsilisiä, lastenhoidon tukia ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja. Näiden Kelan maksamien indeksiin sidottujen etuuksien indeksin leikkaaminen merkitsisi pääasiassa heikossa ja hauraassa asemassa olevien pienituloisten ihmisten ennestäänkin pienen tulon reaalisen ostovoiman leikkaamista. Valtion säästöt jäisivät myös näiden etuuksien leikkaamisella olemattomiksi, sillä valtion kulutusverotulot sekä Kelan sairaanhoitomaksun perusteena oleva tulo pienenisivät ja kuntien kuntaveromenetykset olisivat huomattavat.
Kuntaliitto on arvioinut julkisuudessa sekä KEL- että TyEL sidonnaisten indeksien leikkaamisen alentavan kuntien verotuloja noin 100 miljoonaa euroa. Valtion menosäästö syntyisi lähinnä kansaneläkkeiden, takuueläkkeen, työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen indeksien leikkaamisesta, mutta tällainen perusturvan reaalisen ostovoiman leikkaaminen johtaisi vastaaviin kuntien toimeentulotukimenoihin. Myös näiden Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksileikkaus merkitsisi pysyvää reaalisesti alempaa näiden etuuksien korvaustasoa tulevaisuudessa ja sen seurauksena riskiä kuntien toimeentulotukien menojen kasvuun ja pitkäaikaiseen korkeaan menoon.
Huolimatta siitä, että pysyvän lain mukaan Kansaneläkkeisiin sovellettavan indeksin mukaisesti tulisi tarkistaa myös lapsilisiä, tätä ei tehdä. Lapsilisien indeksitarkistuksia ei toteuteta lainkaan vuosina 2013—2015. Hallitus teki tästä väliaikaisen lakiesityksen jo 2012 ja eduskunta sääti esityksen mukaisesti asiasta väliaikaisella lainmuutoksella samana vuonna. Lain mukaan indeksisidonnaisuutta koskevaa säännöstä sovelletaan lapsilisiin siten, että seuraava indeksitarkistus tehtäisiin vasta vuoden 2016 alussa. Lapsilisiä tarkistettaisiin tällöin vain vuosien 2015 ja 2016 kansaneläkeindeksin pisteluvun muutoksen verran, sillä laissa säädetään, että tekemättä jätettäviä tarkistuksia ei korvata myöhemmillä korotuksilla.
Keskimäärin lapsilisä on menettänyt reaaliarvostaan vuodesta 1995 lähtien jo nyt tähän mennessä tämän hetken rahassa 276 euroa vuositasolla. Nyt sitten hallitus esittää lapsilisien tason alentamista siten, että Suomen noin miljoonalta lapselta alenee keskimäärin lapsilisä vuodessa noin 110 euroa lasta kohden eikä siis indeksitarkistusta tehdä ensivuodelle lainkaan. Oikein lasketun indeksikorotuksen tekemättä jättäminen lapsilisiin merkitsee tämän hetken indeksiarvion mukaan noin 22 euron suuruista keskimääräisen lapsilisän reaalisen ostovoiman leikkautumista vuoden 2015 kuluessa. Lapsilisän leikkaamisen ja asiallisen indeksikorotuksen tekemättä jättämisen yhteisvaikutus alentaisi maksettavan keskimääräisen lapsilisän reaalista ostovoimaa vuonna 2015 yhteensä 132 euroa. Lapsilisät tulisivat
olemaan siis reaaliselta ostovoimaltaan merkittävästi pienemmät kuin mitä ne olisivat ilman näitä indeksin jäädyttämis- ja tason leikkaustoimenpiteitä hamaan tulevaisuuteen saakka ja ainakin niin kauan kuin tasokorotuksia niihin ei tehdä. Indeksikorotusten tekemättä jättämisellä kolmena vuotena peräkkäin ja nyt päätetyllä tason alentamisella lapsiperheet tulisivat menettämään aivan liian paljon.
Lopuksi totean, että luottoluokittajien mielestä Suomen talous on Euroopan valtioiden vahvimpia ja velkaantumisen aste muihin valtioihin nähden erittäin vähäinen suhteessa BKT:een. Tätä osoittaa myös AAA luokitus. Taloudeltaan näin vahvan Suomen ei pidä ottaa köyhältä leipää eikä lapsilta vaatteita valtiolle. Ministerit ja muut päättäjät on höynäytetty kuten osa Suomen kansastakin uskomaan tällaiseen valtion tarpeeseen. Hallituksen tulisi ehdottomasti luopua tässä edellä kuvaamistani päätössuunnitelmistaan.
V.S
| ||