Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
"Yhteiskuntasopimuksen" tilalle yhteistyösopimus
”Yhteiskuntasopimuksen” tilalle yhteistyösopimus
Suomen hallitus esittää mielestäni täysin vääriä toimenpiteitä ns. yhteiskuntasopimuksen tilalle Suomen teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Hallituksen suunnitelmien toteuttaminen olisi suuri onnettomuus Suomen kansalle ja kansantaloudelle.
Hallituksen esitys on kuin 1970- luvulta, jolloin työntekijöiden ansioiden merkitys tuotantokustannuksissa oli olennainen. Nyt tuotantokustannusten rakenne vientituotteidemme valmistuksessa on aivan toisenlainen. Tavaran tuotannossa ja prosessiteollisuudessa kokonaistuottavuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä voidaan vaikuttavasti parantaa nykyisin aivan muilla keinoilla kuin yhteiskunnallisesti vahingollisilla työntekijöiden kokonaisansioiden alentamisella.
Tuotannon perustekijöitä teollisuudessa ovat edelleen, kuten 1970-luvullakin pääoma, raaka-aineet, energia ja työntekijät, mutta aivan erilaisessa suhteessa kuin silloin.
Merkittäviä välillisiä tekijöitä ovat vientiteollisuuden hyödykkeiden tuottamisen kaikissa vaiheissa logistiikka ja tiedon käsittely digitalisoinnin keinoin. Teollisessa tuottamisessa on nyt mahdollistaa raaka- ainelähteeltä valmiin hyödykkeen ostajalle saakka kaikista vaiheista tiedon saaminen ja reaaliaikaisen tarkan tiedon perusteella suunnittelun ja valmistuksen ohjaaminen. Digitalisointi mahdollistaa myös työstökoneiden ja prosessien tarkan ohjauksen, automatisoinnin, robottien käytön, vihivaunuilla siirrot jne. jne.
Erilaisten hyödykkeiden tuottamisessa on jo ohitettu se vaihe teknologisessa kehityksessä, jossa työntekijöiden palkkatason muutoksilla oli hyödykkeiden tuottamisen yksikkökustannuksiin olennaisesti vaikuttavaa merkitystä.
Tuottavuutta eli tuotos/ panos suhdetta ja kilpailukykyä voidaankin parantaa vain suuntaamalla kokonaistuottavuutta kehitettäessä ja yksikkökustannuksia alennettaessa toimenpiteet ensisijassa muihin tuotannon kustannustekijöihin kuin henkilöstön palkkoihin tai työaikaan.
Nykyisen tiedon mukaan vientihyödykkeiden valmistuksen tuottavuudelle on vaikuttavaa sidotun pääoman mahdollisimman pieni määrä ja sen tehokas hyödyntäminen, raaka-aineiden tarpeen tarkka mitoitus ja niiden hävikin minimointi sekä energian tarpeen vähentäminen ja sen käytön tarkka ohjaus.
Tämä edellyttää ensi kädessä hyvää johtamista, tuotantoteknologisessa kehityksessä mukana pysymistä, tavaran valmistuksessa sujuvaa läpimenoa tuotteisiin valmistuksessa sidotun pääomatarpeen pienentämiseksi, raaka-aineen, puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden siirtelytarpeen minimointia, tuotannossa tarvittavien koneiden ja laitteiden oikeaa valikkoa ja niiden kapasiteetin korkeaa käyttöastetta, työntekijöiden liikkumiseen tarvittavan ajan vähentämistä, prosessien häiriötöntä toimintaa, tuotantokatkosten minimointia sekä huolto- ja kunnossapitotöiden ennakkohuoltojen oikea-aikaista ja rationaalista toteutusta.
Tässä yllä useita keskeisiä tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä, joiden toteuttaminen teollisuudessa kattavasti olisi hallituksen tavoittelema ”tuottavuusloikka” ja jotka toimenpiteet alentaisivat yksikkötyökustannuksia Suomen teollisuudessa ja parantaisivat vaikuttavasti kilpailukykyä.
Hallituksen suunnittelemia väärään suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä parempana vaihtoehtona vientituotteidemme hyvän kilpailukyvyn saavuttamiseksi pidän sitä, että työmarkkinajärjestöt sopisivat kattavan yleissopimuksen tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä sekä henkilöstön osallistumisesta yrityksen johtamiseen. Toki tästä voi säätää myös lainsäädännöllä. Yleissopimuksen , joka otettaisi työehtosopimusten osaksi tai lain tulisi sisältää määräykset työpaikka- yritys- ja konsernikohtaisesta henkilöstön edustajien osallistumisesta yrityksen johtamiseen vähintään Saksan teollisuudessa toteutuvalla tavalla.
Sopimuksen tulisi sisältää myös määräykset henkilöstön ammattitaidon kilpailukykyisyyden kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Tämä sopimus olisi todellinen yhteiskuntaan myönteisesti vaikuttava sopimus tai laki. Se olisi myös EK:n toimitusjohtaja Häkämiehen esittämää työmarkkinoiden ”Elokuun kihlausta” varmempi yhteiselon muoto eli työmarkkinoiden "parisuhde".
V.S. 9.9.2015
| ||