Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Valtio ja kunnat menettävät tuloja ja menot kasvavat, jos ansioturvaa lyhennetään.
Valtio ja kunnat menettävät tuloja ja menot kasvaa jos ansioturvaa lyhennetään.
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saantioikeuden pituuden rajoittaminen ei tuo julkiselle hallinnolle mitään säästöjä. Päinvastoin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saannin päätyttyä ja työttömyyden edelleen jatkuessa, työttömällä on oikeus valtion ja kuntien rahoittamaan työmarkkinatukeen, jonka suuruus on sama kuin valtion maksuosuus ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta.
Julkisen hallinnon työttömyysturvan rahoitus ei siis alene, vaikka työttömän oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan päättyy. Sen sijaan työttömän tulojen aleneminen vähentää julkisen hallinnon verotuloja ja johtaa asumis- ja toimeentulotukimenojen kasvuun.
Kunnille suuntautuu nykyisin kustannettavaksi pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta huomattavan suuri osa. Nykyisin työttömän kotikunnan on rahoitettava yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen seuraavista työmarkkinatukipäivistä maksettavista tuista 50% ja työttömän saatua työmarkkinatukea yli 1000 päivää on kunnan kustannusosuus 70%.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston rajoittaminen Suomessa huomioiden rahoitusosuudet olisi julkisen talouden kannalta järjetöntä. Julkisen talouden verotulot vähenisivät, mutta menot eivät vähenisi vaan ne kasvaisivat ja menoista siirtyisi kuntien rahoitettavaksi entistä suurempi osa.
V.S. 26.5.2016
| ||