web stats
diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30      
Tietotori

Vain työn tarjonnan lisääminen auttaa nyt - ei työttömyysturvan leikkaaminen

Vain työn tarjonnan lisääminen auttaa tässä tilanteessa - ei työttömyysturvan leikkaaminen
Näyttää ilmeiseltä, että työttömyyden syiden ymmärtämiseksi ja työttömyysturvan rahoittamiseen liittyy suurta epätietoisuutta. Sitä ilmenee myös hallituksen keskeisten ministereidenkin keskuudessa. Kirjoitan siksi vielä kerran tästä aiheesta, sillä tämä on hyvin ajankohtainen ja 3- kantaneuvottelujen kohteena oleva asia yhteiskunnassamme.
Työttömyyspäivärahaan oikeutetulle palkansaajalle, joka on työttömyyskassan jäsen, kassa voi maksaa ansiosidonnaista päivärahaa. Pääsääntöisesti työttömyyskassan maksamista päivärahoista (ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta) valtio rahoittaa vain peruspäivärahaa vastaavan määrän ja työttömyyskassa itse 5,5 %. Loput ansioturvamenoista maksaa kassalle Työttömyysvakuutusrahasto.
Tästä jaosta poikkeuksen muodostaa kuitenkin lisäpäiviltä ja lomautusajalta maksettavien päivärahojen rahoitus. Valtio ei osallistu lainkaan näiden etuuksien rahoittamiseen. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa näistä menoista valtionkin osuuden, eli yhteensä 94,5 %.
Vuonna 2015 työttömyyskassojen maksamat etuudet olivat yhteensä noin 3 miljardia euroa. Valtio rahoitti näistä menoista 38,0 %, työttömyysvakuutusrahasto 56,5 % ja työttömyyskassat 5,5 %.
Valtion maksama rahoitusosuus katetaan verotuloilla.
Työttömyysvakuutusrahaston työttömyyskassoille maksama osuus rahoitetaan kaikkien työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuilla.
Työttömyyskassan osuus rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla.
Palkansaaja, joka on työttömyyskassan jäsen, rahoittaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksamalla veroja, palkansaajan pakollista työttömyysvakuutusmaksua ja työttömyyskassan jäsenmaksua.
Valtio maksaa myös yrittäjien työttömyyskassan maksamista ansiosidonnaisista päivärahoista peruspäivärahaa vastaavan määrän. Yrittäjäkassoille ei makseta kuitenkaan Työttömyysvakuutusrahastosta tukea, vaan yrittäjäkassat rahoittavat ansiosidonnaisen turvan osuuden itse.
Nyt esillä oleva ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan keston lyhentäminen tai tason porrastaminen eivät käytännössä vähennä valtion rahoitusta työttömyysmenoissa.
Ansiosidonnaisen päivärahaoikeuden päättyessä työttömällä on välittömästi oikeus peruspäivärahan suuruiseen työmarkkinatukeen, jonka rahoituksesta valtio vastaa ja jonka kela maksaa työttömälle. Valtion budjetissa nämä menot siirtyvät vain ansiopäivärahan menomomentilta kelan maksaman työmarkkinatuen menomomentille.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan säästöä ansiosidonnaisen päivärahaoikeuden keston lyhentämisestä esim. 100 päivällä voi syntyä valtion menoihin vasta sen jälkeen, kun ansioturvalta pudonnut henkilö on ollut 300 päivää työmarkkinatuen saajana, jolloin kela ryhtyy perimään puolet maksamastaan tuesta työttömän kotikunnalta. Siinä vaiheessa kun työmarkkinatukea on maksettu
1000 päivää työttömälle, hänen kotikunnaltaan kela ryhtyy perimään 70 % takaisin seuraavista maksetuista työmarkkinatuista. Näin valtio on siirtänyt rahoitusvastuutaan kuntalaisten rahoitettavaksi.
Nykyisenä jatkuva pitkäaikaistyöttömyys merkitsee kunnille erittäin suuria lisäkustannuksia työmarkkinatuen kuntaosuuden rahoittamisessa. Tämän vuoden 2016 huhtikuussa kelan tilastot osoittivat maassamme olevan työmarkkinatuen saajia yhteensä 195 200 henkilöä.
Heistä yli 300 päivää työmarkkinatuen saajina oli ollut tuolloin noin 109 000 henkilöä. Näistä henkilöistä yli 1000 päivää työmarkkinatuella oli ollut huhtikuussa 43 000 henkilöä.
Pääministeri Sipilän hallituspuolueiden tavoite lyhentää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saantioikeutta 100 päivällä tulevaisuudessa on huonosti perusteltavissa, ellei tavoitteena ole tarkoituksellinen kuntien rahoitusongelmien lisääminen seurauksineen.
Tilastot osoittavat riidattomasti, että perusturvan tasolle putoaminen työttömyysturvassa ei auta työtöntä työllistymisessä.
V.S. 10.9.2016




Uutiset Espoo.fi

Henkilöstölehti Wieterin huhtikuun numero on ilmestynyt

Wieteri vierailee kaupungin logistiikkayksikössä. Siellä on tehty paljon...

Lue lisää »

Nuorisopalvelut lähti mukaan Sekasin-chattiin

Noin puolet Espoon nuorisopalvelujen nuorisonohjaajaajista kohtaa nyt nuoria...

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Syöpäseulonnat keskeytetty kymmenissä kunnassa

Yli viidennes Suomen kunnista on keskeyttänyt kohdunkaulan syövän seulonnan koronavirusepidemian vuoksi. Myös rintasyövän seulontaa on huomattavasti...

Lue lisää »

Martti Suosalo on voittanut Bafta-palkinnon

Martti Suosalo on voittanut Bafta-palkinnon videopeliroolista. Suosalo esitti sivuhahmoa nimeltä Ahti viime vuonna julkaistussa Control-videopelissä. Pelin...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n Kymäläinen: Vihdoinkin kotihoidon pysäköintiä yhdenmukaistetaan

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) toteaa tyytyväisenä valiokunnan saaneen valmiiksi...

Lue lisää »

Kansanedustaja Malm ehdottaa teollisuuden työpaikoilla 12-tuntiseen vuorojärjestelmään siirtymistä: ”Se toisi merkittävää hyötyä poikkeusoloissa”

Useilla teollisuuden alan työpaikoilla on koronavirustilanteen myötä siirrytty 12-tuntiseen vuorojärjestelmään. Työaikamuodon etuna on vuoronvaihtojen...

Lue lisää »