web stats
diashow
Veikko Simpanen | Sosiaalineuvos

Ajankohtaiset

Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä

Lue lisää »

Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Veikko Simpanen

Veikko Simpanen

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31          
Tietotori

Suomen ja sen kansan turvallisuudesta


Suomen ja sen kansan turvallisuudesta
Aina uudelleen ja uudelleen käynnistyy maassamme keskustelu suurvaltojen valtapoliittisista tavoitteista ja niistä johtuvista aseiden kalistelusta ja jopa sotilaallisista toimista sekä niiden merkityksestä Suomelle. Tästä siirrytään sitten aina keskustelussa seuraavaan vaiheeseen, eli keskustelemaan Suomen sotilaallisesta liittoutumistarpeesta tai tarpeesta pysyä edelleen sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella. Siitä ilmaisen tässä näkemyksiäni.
Paasikivi oli ja on edelleen edesmenneenäkin laajasti arvostettu ja viisaaksi todettu valtiomies. Kun Suomen ja Neuvostoliiton välisestä YYA- sopimuksesta neuvoteltiin ja lopulta myös sovittiin, piti Paasikivi välttämättömänä sen kirjaamista sopimustekstiin, että Suomen pyrkimys on pysyä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Tämä kirjattiin myös sopimukseen Suomen vaatimuksesta.
Paasikiven ajattelun lähtökohta oli hänen muistiinpanojensa mukaan se, minkä me näemme nyt tälläkin hetkellä erittäin selvästi; suurvallat harjoittavat suurpolitiikkaa ja siinä niillä on keskenään eturistiriitoja.
Paasikivi totesi myös, että pienet valtiot ovat suurpolitiikassa objekteja, mutta suurvallat ovat suurpolitiikan subjekteja. Suurvallat harjoittavat suurpolitiikkaa, mutta pienet valtiot eivät sellaista harjoita eikä niiden pidä sellaista harjoittaa.
On nähtävissä, että nyt suurvaltojen suurpolitiikassa on erittäin paljon eturistiriitoja ainakin neljässä eri maanosassa, Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa sekä Etelä- ja Keski-   Amerikassa ja globaalisti mm. energian tuottamistavassa ja siihen liittyen myös ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Nyt on todellakin viisasta pysyä Paasikiven linjalla ja kaukana erityisesti näistä eri maanosissa käytävistä valtapoliittisista suurvaltojen suurpolitiikan ristiriidoista.
Sen sijaan tietenkin suuren globaalin katastrofin torjumisessa, eli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä meidän on otettava kantaa aktiivisesti. Se koskee Suomen väestöä suoraan ja välillisiltä vaikutuksiltaan jo nyt.
Ilmastonmuutos on jo nyt aiheuttanut suuria kansainvaelluksia ja nälänhätää, sairauksia ja sairauksiin nääntymistä ravinnon ja puhtaan veden puuttumisen johdosta sekä sotimista valtavan suurine uhrimäärineen.
Suomen väestö ja väestön valitsemat poliittiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajat ovat hoitaneet maamme asema huomioiden asioitamme hyvin. Toisen maailmansodan jälkeen saksalaisten joukkojen poistuttua maastamme ja Porkkalan vuokrauksen Neuvostoliitolle päätyttyä, ei Suomen valtakunnan alueella ole vieraiden valtioiden sotajoukkoja ollut sijoitettuna. Tarvetta siihen ei ole ollut.
Siihen ei ole tarvetta myöskään nyt.
Viisaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisella ja huolehtimalla nykyistä paljon paremmin Suomen väestön yhdenvertaisuudesta ja vähentämällä toimeentuloeroja pystymme antamaan parhaan turvan Suomen kansalle.
Suomen väestön turvallisuus ja kansantalous EU:n jäsenmaana ja valuuttaunionin jäsenenä riippuu vaikuttavasti EU:n harjoittamasta politiikasta ja Euroopan Keskuspankin toimista. EU:n politiikka puolestaan riippuu vahvasti EU:n suurten jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta.
Suomen tulisikin pyrkiä vahvasti vaikuttamaan EU:n sisäisessä päätöksenteossa siihen, että EU ei toimisi turvallisuuspolitiikassa siten, että EU joutuu suurten valtioiden välisten ristiriitojen johdosta konfliktin osapuoleksi. Suomen tulee myös vaatia EU:lta jäsenvaltioiden väestön toimeentulon kahtiajakautumisen pysäyttämistä ja tuloerojen kaventumista aikaansaavaa politiikkaa. EU on tuloeroja ja väestön kahtiajakoa lisäävillä toimillaan luomassa sisäisesti turvallisuusuhkaa väestölleen. Tämän turvallisuusuhkan kasvamisen pysäyttämiseksi ja poistamiseksi tulisi EU-valtioiden ponnistella nyt ripeästi.
V.S. 31.7.2017     


Uutiset Espoo.fi

Tukea lapsille & vanhemmille: Vertti-ryhmätoiminta syyskaudella 2021

Vertti-ryhmätoiminta on vanhemmuutta ja lapsen kehitystä tukeva menetelmä...

Lue lisää »

Espoon uusi toimialarakenne astui voimaan 1.8.2021

Uusi valtuustokausi käynnistyi 1.8.2021 ja samalla astui voimaan Espoon...

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Vangeista vain noin puolet haluaa ottaa koronarokotteen

Vankien rokotushalukkuus on muuta väestöä alhaisempaa, kertoo Rikosseuraamuslaitos (Rise). Noin 50 prosenttia vangeista olisi halukkaita ottamaan...

Lue lisää »

THL: Uusia koronatartuntoja on raportoitu 692

Suomessa on raportoitu tänään 692 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kahden viime viikon aikana on raportoitu...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n Filatov: Järjestöjen osaamista hyödynnettävä sotessa

Sote uudistus on muuttumassa lihaksi maakunnissa. Tulevat hyvinvointialueet ovat paljon vartijoina, sanoo kansanedustaja Tarja Filatov. Hän puhui...

Lue lisää »

Piirainen pelkää Suomen tien johtavan EU:n ulkokehälle – jos metsästrategia muuttaa Suomen EU:n nielutasavallaksi

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Raimo Piirainen on huolissaan Suomen kansallisten etujen huomioimisesta vielä...

Lue lisää »