Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Eläkeläisten perusturvaa on kehitettävä
Eläkeläisten perusturvan kehittämisellä ja uudistamisella on kiire.
Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:n tuoreiden laskelmien mukaan ovat Suomen nykyisen hallituksen aikana tehdyt muutokset heikentäneet pienituloisten asemaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan olemme jo tilanteessa, jossa useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää rahan puutteen takia menemättä lääkäriin. Voimakkaasti ovat myös lisääntyneet tapaukset jolloin lääkärin määräämät lääkkeet ovat jääneet kokonaan tai osittain ostamatta.
Hallituksen ministereillä ja ilmeisesti monilla muillakin suurituloisilla on ilmeisen puutteelliset tiedot pientä eläkettä saavien välttämättömästä tarpeesta hakea toimeentuloa useilta eri ”luukuilta”. Pieni eläke ei anna maksukykyä riittävästi, vaan eläkeläinen joutuu hakemaan selviytyäkseen apua myös muista sosiaaliturvajärjestelmistä ja/ tai hyväntekeväisyysorganisaatioilta.
Yli puolella miljoonalla eläkeläisellä Suomessa kokonaiseläketurva jää alle kansainvälisesti määritellyn köyhyysrajan ja selviytyäkseen välttämättömistä menoista noin puolet eläkeläisistä on pakotettuja hankkimaan muita tuloja ja hakemaan eläkkeensaajan asumistukea.
Erittäin suuri määrä eläkeläisistä joutuu vielä tämän lisäksi hakemaan toimeentulotukea. Osa eläkeläisistä ei osaa hakea tai ei halua apua useammalta luukulta vaikka olisi siihen apuun oikeutettu. He elävät suorastaan kurjuudessa. Niinpä myös eläkeläisistä suuri määrä joutuu hakemaan jatkuvasti apua hyväntekeväisyyslahjoituksista, esim. ruokajonoista.
Hallituksen linjapäätös vain takuueläkkeen korottamisesta, koskee hyvin vähäistä määrää eläkeläisistä eikä se poista heiltäkään tarvetta hakea lisäturvaa muilta ”luukuilta”, kuten esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukea ja toimeentulotukea sekä apua hyväntekeväisyysorganisaatioilta. Lisäksi takuueläkkeen korotus voi vastaavasti pienentää eläkeläisen saamaa muuta täydentävää toimeentuloturvaa.
Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piirin tuore vaatimus siitä, että eläkeläisten perusturva tulee uudistaa yksinkertaistamalla ja kehittämällä eläkeläisten toimeentuloa turvaavaa eläkejärjestelmää ja vähentämällä näin tarvetta hakea useammasta eri turvajärjestelmästä lisäturvaa sekä jatkuvasti apua hyväntekeväisyysorganisaatioilta, on monesta eri syystä kannatettava esitys.
Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piiri esitti eläkeläisten perusturvauudistuksena kansaneläkkeen korottamista 200 eurolla kuukaudessa ja tämän perusturvan uudelleen jälkeen jäämisen estämiseksi kansaneläkeindeksin kehittämistä siten, että myös sitä laskettaessa huomioidaan osin yleinen ansiokehitys.
Eläkeläisten perusturvan uudistaminen näin pääosin ”yhden luukun malliksi”, eli kansaneläkkeellä tarpeellisen sosiaaliturvan järjestäminen pientä eläkettä saaville, poistaisi vastaavasti eläkeläisten muiden toimeentuloturvamuotojen, kuten eläkkeensaajien asumistuen ja toimeentulotuen tarvetta ja vähentäisi näin erittäin vaikuttavasti myös byrokratiaa, josta aiheutuu nykyisin suuria kustannuksia. Nämä johtuvat siitä suuresta työmäärän tarpeesta, joka aiheutuu monella ”luukulla” pientä eläkettä saaville eläkeläisille toimeentuloturvan tarpeen ja määrän arvioimisesta ja turvan hoitamisesta.
Eläkeläisten perusturvan uudistus kansaneläkettä 200 eurolla korottamalla lisäisi myös julkisen hallinnon verotuloja sekä vähentäisi maksuvaikeuksissa olevien eläkeläisten suurta määrää ja sen myötä perintätoimien hoitamisen määrää.
Eläkeläisen riittävän perusturvan hoitaminen monen ”luukun” sijasta kansaneläkkeellä olisi julkiselle hallinnolle rationaalinen ja taloudellisesti järkevä saneeraus eikä suinkaan Suomen valtion velkaantumista lisäävä.
V.S. 13.5.2018
| ||