Ajankohtaiset
Rahoitusta on jo nyt liian vähän sote- palvelujen tuottamiseksi riittävinä
Lue lisää »Pitääkö olla oikeus valita riittämätön hoito?
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Veikko Simpanen
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Päättäjien tiedon puute harmittaa
Harmittaa niin paljon vaikuttavassa asemassa olevien henkilöiden tietämättömyys, että on aivan pakko jakaa vielä tietoa tästä täysimääräisen kansaneläkkeen vaikuttavan suuren korotuksen merkityksestä kansantaloudelle ja julkiselle hallinnolle.
Sture Fjäder on laskenut väärin kuten myös pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo kansaneläkkeen nostamisen taloudellisen vaikutuksen merkityksen kansantaloudelle ja julkiselle hallinnolle. Heiltä on jäänyt huomioimatta kansaneläkkeen noston ansiosta syntyvä eläkkeensaajien asumistukimenojen suuri aleneminen ja lisäksi varsin suuri toimeentulotukimenojen laskeminen.
Eläkkeensaajat tarvitsivat Suomessa liian pienen kokonaiseläketurvansa johdosta vuonna 2017 noin 580 miljoonaa euroa eläkkeensaajan asumistukea ja vielä sen lisäksi noin 100 miljoonaa euroa toimeentulotukea.
Nämä riittämättömästä eläketurvasta johtuvat menot ovat kovassa kasvuvauhdissa. Edellisestä vuodesta eläkkeensaajien asumistukimenot kasvoivat 4 % ja eläkkeensaajille maksetut toimeentulotuet 2,7 %.
Jos kansaneläkettä ei nosteta vaikuttavasti, kasvavat nämä riittämättömistä eläkkeistä johtuvat sosiaaliturvamenot edelleen kovalla vauhdilla.
Myös kokonaiseläketurvan nousun vaikutuksesta seuraava verotulojen kasvu on jäänyt näiltä oikeistopuolueita johtavilta ministereiltä ja AKAVAN puheenjohtajalta huomaamatta.
Verotettavuuden piiriin tulisi kansaneläkkeen tarpeellisen korotuksen jälkeen verotusrajan alapuolella olevia eläkeläisiä ja myös kulutusverotulot kasvaisivat täysimääräisen kansaneläkkeen vaikuttavan korotuksen ansiosta.
Asumistukea ja toimeentulotukea hakevien eläkeläisten määrän suuri väheneminen toisi valtion menoihin lisäksi myös erittäin suuren henkilöstökulujen säästön, sillä nykyisin asumistuen ja toimeentulotuen maksamiseksi lain määräysten mukaisesti tarvitaan erittäin suuri määrä toimihenkilöitä.
Tämän työvoiman tarve vähenisi tuntuvasti ja toisi huomattavia menosäästöjä, jos kansaneläkettä maksettaisi eläkeläisille määrä joka vähentäisi eläkeläisväestön muun sosiaaliturvan hakemisen tarvetta.
Täyden kansaneläkkeen määrän nostaminen toimeentulon turvaavalle tasolle antaisi myös pientä työeläkettä saaville paremman kokonaiseläketurvan myös heidän saamansa kansaneläkeosan tällöin noustessa, jolloin heistä erittäin suuri osa ei olisi enää eläkkeensaajan asumistuen tarpeessa eikä maksuvaikeuksiensa johdosta toimeentulotuen hakijoina.
Tämä kokonaiseläketurvan nousu toisi siis myös erittäin suuren määrän uusia verotuloja julkiselle hallinnolle.
Köyhyyden kurimuksessa ja maksuvaikeuksissa elävien eläkeläisten ei tarvitsisi myöskään enää kansaneläkkeen vaikuttavan nostamisen jälkeen alistua toistuvasti nöyryyttäviin selvityksiin välttämätöntä lisäturvaa tarvitessaan eikä heidän tarvitsisi nykyisessä määrässä turvautua hyväntekeväisyysavustusten jonottamiseen hyvinvointivaltiossa.
V.S 23.5.2018
| ||